Aina 2010-luvulta tähän päivään saakka vasemmisto on perustellut maahanmuuttounelmiaan enimmäkseen väitetyn työvoimapulan tarpeen vuoksi.
Viime hallituksessa työvoimapula-argumenttia käyttivät muun muassa pääministeri Sanna Marin sekä silloinen sisäministeri Maria Ohisalo, joka haluaisi 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää Suomeen ”pelastamaan taloutta”.
SDP kosiskelee äänestäjiä arabiaksi
Nyt 2020-luvulla entistä selvemmin nousee esiin, että työvoimapulapuheiden takana on vasemmiston ymmärrys siitä, että maahanmuutto on keskeinen instrumentti vahvistaa vasemmiston omia valta-asemia.
Erityisen hyvin ilmiö näkyy kunta- ja aluevaalien alla.
Kunta- ja aluevaaleissa äänestää jopa 260 000 maahanmuuttajataustaista äänestäjää, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Lähivaaleissa äänioikeus perustuu kunnassa asumiseen, eikä äänestäjän tarvitse olla Suomen kansalainen.
Kaikki vasemmistopuolueet – etenkin SDP – ovat aloittaneet näyttävän loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massoja taakseen.
Demarit kosiskelee maahanmuuttajaäänestäjiä jo arabian kielellä ja venäjäksi.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien massa kasvaa
Myös tutkimustieto viittaa siihen suuntaan, että vasemmistopuolueiden motiivi edistää maahanmuuttoa kytkeytyy poliittiseen valtapeliin.
Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että vasemmistopuolueet edistävät maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä.
Poliittisen järjestelmän tutkimuksen lähtökohtana taloustieteen tutkimustraditiossa on aina ollut näkemys siitä, että puolueet keskenään kilpailevat markkinaosuuksista. Toisin sanoen puolueet eri tavoin pyrkivät lisäämään kannattajakuntaansa, koska valtaan pääsy tuo puolueelle mahdollisuuksia edistää omia agendojaan.
Tällä hetkellä etenkin SDP ja vasemmistoliitto siis haalivat aktiivisesti maahanmuuttajia äänestysuurnille. Tutkimustieto osoittaa, että vasemmiston kannattaakin panostaa maahanmuuttajien aktivoimiseen, sillä nykytiedon valossa Euroopan maahanmuuttotaustaiset ihmiset tukevat useimmin vasemmistopuolueita.
Trendin voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa, sillä ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä – ja samalla painoarvo – kasvaa tasaisesti vaaleista toiseen.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 kuntavaalien äänioikeutetuista 7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, ja tämän kevään vaaleissa osuuden arvioidaan kasvaneen 9 prosenttiin, mikä johtuu ulkomaalaistaustaisten osuuden noususta väestössä.
Demarit laskevat asemiensa vahvistuvan
Vaikka maahanmuuttajat eivät aina äänestä vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin kantaväestö, heidän osuutensa väestöstä nousee.
SDP:ssä lasketaankin, että puolueella on hyvät edellytykset vahvistaa asemiaan haalimalla taakseen lisää maahanmuuttajaväestöä. Tähän vaikuttaa sekin, että demarit on taustamittausten perusteella suosituin puolue maahanmuuttajaväestön keskuudessa.
Ilmiö on samankaltainen muissakin länsimaissa. Ison-Britannian media paljasti jo 15 vuotta sitten työväenpuolueen eli Labour-puolueen salaisen suunnitelman haalia maahan lisää siirtolaisia poliittisten päämäärien edistämisen vuoksi.
Aiemmin näkemättömän asiakirjan julkaiseminen viittasi siihen, että työväenpuolueen maahanmuuttopolitiikka 2000-luvun alusta eteenpäin ei ole tähdännyt pelkästään maan talouskasvun vauhdittamiseen, vaan myös palvelemaan vuosina 1997–2010 hallitusvastuussa olleen työväenpuolueen ”sosiaalisia tavoitteita”.
Brittimedian paljastamassa asiakirjassa väitettiin, että maahanmuutto “edistää talouskasvua”, mutta sisällössä mainittiin myös, että maahanmuutolla oli ”yleisiä hyötyjä” ja että tarvittiin uusi politiikkakehys maksimoimaan maahanmuuton panos hallituksen laajempiin sosiaalisiin päämääriin.
Paljastus oli kiusallinen, koska Ison-Britannian hallitus oli kiistänyt, että sosiaalinen manipulointi olisi ollut osa sen maahanmuuttopolitiikkaa. Samaan aikaan tutkimukset myös Isossa-Britanniassa osoittavat, että siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä äänestävät todennäköisimmin työväenpuoluetta.
Curley-ilmiö haittaa demokratiaa
SDP ja vasemmistoliitto ovat perinteisesti esiintyneet työväenpuolueina. Kuitenkin maahanmuutto heikentää suomalaisen duunarin työmarkkina-asemaa ja samalla puolueiden äänestäjien taloudellista asemaa, koska maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdetta ja siten lisää veronmaksajien rasitusta.
Vasemmisto on kuitenkin päätynyt ajamaan maahanmuuttoa ja edistämään maahanmuuttajien asemaa esimerkiksi tulonsiirtoja kasvattamalla, koska maahanmuuttajat ovat vasemmistolle joko tämän hetken äänestäjiä tai tulevaisuuden äänestäjiä. Toisin sanoen: vasemmistolle ratkaisevaa on omien valta-asemien kasvattaminen kansantalouden heikentymisen kustannuksella.
Amerikkalaiset tutkijat Edward Glaeser ja Andrei Shleifer ovat nimenneet tämän tilanteen Curley-ilmiöksi. Nimi viittaa politiikkatoimiin, jotka kasvattavat äänestäjäkuntaa mutta samalla heikentävät julkista taloutta.
Nimensä Curley-ilmiö on saanut demokraattipoliitikko James Michael Curleylta, joka toimi Bostonin pormestarina 1900-luvun alussa. Curley jakoi avokätisesti julkisia varoja köyhille irlantilaistaustaisille äänestäjilleen ja samalla kehotti poliittisia vastustajiaan – jotka olivat huomattavia veronmaksajia – muuttamaan muualle. Näin kaupungin verokertymä alkoi vähitellen sakkaamaan, mutta samaan aikaan herra Curleyn äänestäjien suhteellinen osuus äänioikeutetuista kasvoi. Asetelma takasi Curleyn pysymisen vallassa kaupungin heikkenevän talouden kustannuksella.
Tänä päivänä Yhdysvalloissa Curley-ilmiö nostaa päätään etenkin Kaliforniassa. Ilmiö yhdistetään nyttemmin myös huikean kalliisiin julkisiin liikenneinvestointeihin.
Maahanmuuttopolitiikka kiristynyt kaikissa Pohjoismaissa
Curley-ilmiön syntymistä voi osaltaan pyrkiä estämään äänestämällä maahanmuuttoon kiristyksiä ajavia poliitikkoja.
Pohjoismaissa maahanmuuttopolitiikka onkin viime vuosina selvästi kääntynyt tiukempaan suuntaan.
Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin johtama, ruotsidemokraattien tukema hallitus on ryhtynyt määrätietoisesti torjumaan matalapalkkamaahanmuuttoa ja samalla humanitaarista maahanmuuttoa. Kristersson myöntää, että liian massiivinen maahanmuutto ja vähäinen integraatio ovat johtaneet rinnakkaisyhteiskuntiin, joissa rikollisjengit ovat voineet kasvaa.
Perussuomalaisten hallitusvastuu on muuttanut Suomen maahanmuuttopolitiikkaa selvästi ja tiukempaan suuntaan laajalla sektorilla, koskien sekä turvapaikkamaahanmuuttoa että työperäistä maahanmuuttoa.
Vasemmistopuolueita politiikan suunnanmuutos ei – ymmärrettävistä syistä – miellytä, mutta kuten sisäministeri Mari Rantanen äskettäin totesi: Suomessa ei enää jatkossa voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä maahanmuuton sääntöjä.
