Kuvakaappaus, Twitter
Vasemmiston vappusota faktoja vastaan: Veronika Honkasalon teoria “kolonialistisen Suomen” harjoittamasta riistosta ei saavuttanut ylenmääräistä suosiota
Vapun tienoilla Twitterissä nähtiin erikoinen mittelö, kun Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski julkesi yrittää puhua järkeä jälkikolonialismista kohkaavalle Veronika Honkasalolle (vas.).
Tutkijatohtori, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo aloitti väännön syyllistämällä Suomea kolonialismin taakasta.
– Kolonialismi on osa Pohjoismaiden historiaa ja nykypäivää, myös Suomi on hyötynyt riistosta ja hyväksikäytöstä ja rakentanut sitä kautta identiteettiään ja sisäistä etnistä hierarkiaansa. Nyt kun näitä valtarakenteita halutaan purkaa, reaktio etuoikeutetuissa on voimakas, Honkasalo kirjoitti.
Asiayhteydestä jäi epäselväksi, mihin Honkasalo viittasi “etuoikeutettujen voimakkaalla reaktiolla”.
Twiittiin vastasi Saska Saarikoski, joka yritti hieman yllättäen puhua tutkijatohtorille järkeä.
– Yhtä hyvin voidaan sanoa, että suomalaiset ovat olleet kolonialismin uhreja. Meille on pakotettu uskonto ja kulttuuri. Meitä on pakotettu suurvaltojen sotiin. Meitä on jopa viety orjiksi. Miksi samastua kolonialisteihin, kysyi Saarikoski.
Toinenkin twiittaaja, Yrjö Lipasti, vastasi Honkasalolle lähes samoin sanoin. Tuntemattomamman twiittaajan kohdalla tutkijatohtori pääsi pälkähästä sulkemalla Lipastin suun bannaamalla, mutta kuuluisalle toimittajalle Honkasalo ei kehdannut laittaa estoa, joten hän päätti vastata Saska Saarikoskelle tutkijajargonilla: kaikki riippuu siitä, miten termit määritellään.
– Jälkikoloniaalin teorian näkökulmasta on myös kiinnostavaa pohtia, onko Suomi ollut siirtomaa. Riippuu miten termi määritellään. Toisaalta Suomen asemaa ei voi yhteismitallistaa esim. Intian asemaan, Honkasalo kirjoitti.
Brittiläinen Intia kattoi neljän nykyisen valtion alueen ja sisälsi 700 intialaisten ruhtinaiden hallitsemaa ruhtinaskuntaa, joten sen “yhteismitallistaminen” Venäjän vallan aikaiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan olisi kieltämättä haastavaa. Mutta tutkijatohtori Honkasaloa eivät suomalaiset niin kovasti kiinnostakaan.
– Kolonialismi vaikuttaa myös saamelaisten asemaan ja elämään yhä, Honkasalo painottaa.
Sokeuttaako valta-asema Saskan?
Saska Saarikoski ei vakuutu jälkikoloniaalisesta teoriasta.
– Jälkikoloniaalinen teoria, joopajoo. Suomi ei ole ollut aggressivinen suurvalta, eikä meillä ole ollut alusmaita, joten Suomen voi nähdä myös kolonialismin uhrina – niin kapitalistisen kuin sosialistisenkin kolonialismin (jälkimmäinen jäi tosin yritykseksi), Saarikoski kirjoittaa.
Veronika Honkasalo pöyristyy Saarikosken asenteesta jälkikoloniaalista teoriaa kohtaan.
– Saska, minä vastasin sinulle ystävällisesti ja asiallisesti ja tämä on sinun tyylisi vastata takaisin. Ylimielisesti, dialogiin pyrkimättä, sokeana omalle valta-asemallesi, tutkija paukuttaa.
Huomatessaan olevansa heikoilla tutkijatohtori heittää kehiin syyllistämisen tematiikan, rasismin rakenteellisuuden, valtarakenteet ja kolonialismin jäänteistä hyötyvät etuoikeutetut. Kun joku kysyy, mitä nämä hienot lauseet käytännössä tarkoittavat ja miten kolonialismi suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttaa, Honkasalo nokittaa Koko Hubaralla, ruskeilla tytöillä ja rodullistamisella.
Totuutta ei ole?
Toimittaja Saarikoski ei kuitenkaan anna periksi, vaan palaa asiaan vapun jälkeen syyttäen tutkijaa puolitotuuksista tai jopa puolittaisesta valehtelusta.
– Hyvä esimerkki siitä on syyttää Suomea kolonialismista. Puolitotuus kyllä, mutta myös puolivalhe.
Tässä vaiheessa tutkija ja toimittaja päätyvät olemaan yhtä mieltä siitä, että mitään objektiivista totuutta ei ole.
Taistojen tuoksinan laannuttua joillekin on saattanut jäädä vielä epäselväksi, miten kolonialismi vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja miten saamelaiset tai Koko Hubara liittyvät siihen. Mutta se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää