Kuvakaappaus, Twitter
Vapun tienoilla Twitterissä nähtiin erikoinen mittelö, kun Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski julkesi yrittää puhua järkeä jälkikolonialismista kohkaavalle Veronika Honkasalolle (vas.).
Tutkijatohtori, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo aloitti väännön syyllistämällä Suomea kolonialismin taakasta.
– Kolonialismi on osa Pohjoismaiden historiaa ja nykypäivää, myös Suomi on hyötynyt riistosta ja hyväksikäytöstä ja rakentanut sitä kautta identiteettiään ja sisäistä etnistä hierarkiaansa. Nyt kun näitä valtarakenteita halutaan purkaa, reaktio etuoikeutetuissa on voimakas, Honkasalo kirjoitti.
Asiayhteydestä jäi epäselväksi, mihin Honkasalo viittasi “etuoikeutettujen voimakkaalla reaktiolla”.
Twiittiin vastasi Saska Saarikoski, joka yritti hieman yllättäen puhua tutkijatohtorille järkeä.
– Yhtä hyvin voidaan sanoa, että suomalaiset ovat olleet kolonialismin uhreja. Meille on pakotettu uskonto ja kulttuuri. Meitä on pakotettu suurvaltojen sotiin. Meitä on jopa viety orjiksi. Miksi samastua kolonialisteihin, kysyi Saarikoski.
Toinenkin twiittaaja, Yrjö Lipasti, vastasi Honkasalolle lähes samoin sanoin. Tuntemattomamman twiittaajan kohdalla tutkijatohtori pääsi pälkähästä sulkemalla Lipastin suun bannaamalla, mutta kuuluisalle toimittajalle Honkasalo ei kehdannut laittaa estoa, joten hän päätti vastata Saska Saarikoskelle tutkijajargonilla: kaikki riippuu siitä, miten termit määritellään.
– Jälkikoloniaalin teorian näkökulmasta on myös kiinnostavaa pohtia, onko Suomi ollut siirtomaa. Riippuu miten termi määritellään. Toisaalta Suomen asemaa ei voi yhteismitallistaa esim. Intian asemaan, Honkasalo kirjoitti.
Brittiläinen Intia kattoi neljän nykyisen valtion alueen ja sisälsi 700 intialaisten ruhtinaiden hallitsemaa ruhtinaskuntaa, joten sen “yhteismitallistaminen” Venäjän vallan aikaiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan olisi kieltämättä haastavaa. Mutta tutkijatohtori Honkasaloa eivät suomalaiset niin kovasti kiinnostakaan.
– Kolonialismi vaikuttaa myös saamelaisten asemaan ja elämään yhä, Honkasalo painottaa.
Saska Saarikoski ei vakuutu jälkikoloniaalisesta teoriasta.
– Jälkikoloniaalinen teoria, joopajoo. Suomi ei ole ollut aggressivinen suurvalta, eikä meillä ole ollut alusmaita, joten Suomen voi nähdä myös kolonialismin uhrina – niin kapitalistisen kuin sosialistisenkin kolonialismin (jälkimmäinen jäi tosin yritykseksi), Saarikoski kirjoittaa.
Veronika Honkasalo pöyristyy Saarikosken asenteesta jälkikoloniaalista teoriaa kohtaan.
– Saska, minä vastasin sinulle ystävällisesti ja asiallisesti ja tämä on sinun tyylisi vastata takaisin. Ylimielisesti, dialogiin pyrkimättä, sokeana omalle valta-asemallesi, tutkija paukuttaa.
Huomatessaan olevansa heikoilla tutkijatohtori heittää kehiin syyllistämisen tematiikan, rasismin rakenteellisuuden, valtarakenteet ja kolonialismin jäänteistä hyötyvät etuoikeutetut. Kun joku kysyy, mitä nämä hienot lauseet käytännössä tarkoittavat ja miten kolonialismi suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttaa, Honkasalo nokittaa Koko Hubaralla, ruskeilla tytöillä ja rodullistamisella.
Toimittaja Saarikoski ei kuitenkaan anna periksi, vaan palaa asiaan vapun jälkeen syyttäen tutkijaa puolitotuuksista tai jopa puolittaisesta valehtelusta.
– Hyvä esimerkki siitä on syyttää Suomea kolonialismista. Puolitotuus kyllä, mutta myös puolivalhe.
Tässä vaiheessa tutkija ja toimittaja päätyvät olemaan yhtä mieltä siitä, että mitään objektiivista totuutta ei ole.
Taistojen tuoksinan laannuttua joillekin on saattanut jäädä vielä epäselväksi, miten kolonialismi vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja miten saamelaiset tai Koko Hubara liittyvät siihen. Mutta se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
