KUVAKAAPPAUS/YLE
Euroopan unionissa kaavaillaan jättimäisiä panostuksia puolustukseen. EU-komissio julkisti äskettäin suunnitelman Euroopan uudelleen aseistamiseksi vuoteen 2030 mennessä 800 miljardin puolustusinvestointisuunnitelman myötä. Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari totesi eilen Ylen A-talkissa että, uusia mekanismeja tai rahoitusvälineitä ei nyt tarvita.
EU-jäsenvaltioissa on tehty jo kansallisia ratkaisuja, esimerkiksi Tanska aikoo perustaa puolustuksen vahvistamiseen vajaan 7 miljardin euron rahaston.
Saksa puolestaan päätti löysätä perustuslakinsa velkasääntöjä, jonka tuloksena Saksa saattaa käyttää puolustukseensa lähivuosina runsaasti, jopa yli 500 miljardia euroa.
Ylen A-talkissa eilen vieraillut kansanedustaja Laura Huhtasaari pitää Saksan päätöstä suurena muutoksena EU-tasolla. Huhtasaari näkee toimeenpanon tärkeänä, mutta EU:n puolustukseen ei Huhtasaaren mukaan tarvita uusia mekanismeja tai rahoitusvälineitä.
– Jäsenvaltiot jo nyt kantavat vastuuta oman puolustuksensa kasvattamisesta, vaikka eräät EU-maat, kuten Italia, toki mielellään ottaisivat vastaan lahjoja – eli että muut maat osallistuisivat heidän puolustusvajeensa täyttämiseen. Tähän emme kuitenkaan voi lähteä. Komission tarjoamissa keinoissa on mukana, että jäsenvaltiot kantavat vastuuta.
Huhtasaari linjasi itsekin, että kaikkien EU-maiden tulee kantaa vahvaa omaa vastuuta puolustuksestaan. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Anderssonille sen sijaan yhteisvastuun kasvattaminen maistuisi.
– Näen, että tämä voisi olla historiallinen mahdollisuus vahvistaa Eurooppaa.
Andersson myös sanoi pitävänsä tärkeänä sitä, että puolustushankintojen rahavirrat ohjattaisiin Eurooppaan, eli pois Yhdysvaltojen puolustusteollisuudesta.
Huhtasaari totesi odottavansa kotimaisten puolustusteollisuuden nousua. Huhtasaaren mukaan on myös perusteltua ostaa tietty osa materiaaleista EU:sta omavaraisuuden tukemiseksi, mutta suorituskyvylläkin on merkitystä hankinnoissa.
– Suorituskyvyn on oltava parasta, ja jos se on Yhdysvalloista, sitten ostetaan sieltä. Yhdysvallat on edelleen liittolaisemme.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Miko Bergbom tyrmää SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen koskien puolustusmenojen rahoittamista.
Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen Ykkösaamussa, että Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä Mario Draghin esittämää "suunnitelmataloutta". Perussuomalaiset haluaisivat, että sosiaaliturva muutettaisiin kansalaisuusperusteiseksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei pidä julkisuuteen tulleen Mario Draghin julkaiseman raportin sisältöä yllätyksellisenä. Purra pitää taantuvan Euroopan taudinkuvausta oikeana, mutta ehdotettua lääkettä täysin vääränä.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.
