Vasemmistoliitto tyytymätön mediajulkisuuteensa – julistaa mediaboikotteja kriittisiin medioihin, vaatii päästä myötämieliseen Hesariin
KOMMENTTI | Useat vasemmistoliiton näkyvät toimijat ovat vaikuttaneet viime päivinä pettyneiltä saamaansa mediajulkisuuteen.
Helsingin valtuuston grand-old-metelipetteri Paavo Arhinmäki valitteli Twitterissä, ettei hänen näkemyksiään raportoitu Helsingin Sanomissa. Hän kärisee:
“Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.”
“Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.”
“Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti.”
Tiedän olevani huomaamaton kuin harmaa tapetti.
Taas sen sai kokea.
Koko läsnäoloni jäi huomaamatta vaikka yritin vähän kertoa puheenvuorossani vasemmistoliiton näkemyksiä.
Minulla on selvästi Antti Kalliomäen kohtalo. Jos seisoisin päälläni, seisoisin tylsästi ja harmaasti. pic.twitter.com/bJeR5ZLs9C
— Paavo Arhinmäki (@paavoarhinmaki) November 4, 2021
Vasemmiston eduskuntaryhmyri Jussi Saramo vihoittelee kokoomuksen puoluelehti Verkkouutisille. Saramo ilmoittaakin mediaboikottinsa laajenemisesta:
“Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa”.
Tähän asti olen antanut haastatteluja kaikille medioille, paitsi persujen Suomen uutisille, joka ei sitoudu journalismin periaatteisiin eikä kuulu @JSNeuvosto. Eilen päätin että kokoomuksen Verkkouutiset on myös vajonnut niin epäluotettavaksi, ettei haastatteluja kannata antaa 1/
— Jussi Saramo (@jussisaramo) November 4, 2021
Saramo kirjoitti aiheesta viisi twiittiä, jotka löytyvät täältä.
Mistä onkaan kyse?
Suomen Uutiset rohkenee tehdä muutaman huomion.
Ensimmäinen huomio: suomalainen mediayhteisö on yleensä suhtautunut varsin nihkeästi siihen, että hallitusvastuussa oleva poliitikko alkaa boikotoida epämieluisaksi kokemaansa mediaa. Kun aiheesta kohistiin 2015, asiaa kommentoi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Hänen mukaansa viranomaisten kuten ministereidenkin on tiedotettava asioista tasapuolisesti.
Toinen huomio: On hivenen erikoista, että Saramo kieltäytyy haastatteluista, joita ei ole edes pyydetty. Suomen Uutiset ei ole koskaan pyytänyt häneltä haastatteluja.
Kolmas huomio: Vasemmistoliiton oman pää-äänenkannattajan toimittaja Kai Hirvasnoro kertoi viime vuonna tehneensä valtavan määrän perussuomalaisia koskevia juttuja. Hän kirjoitti:
“Olen kirjoittanut tänä vuonna perussuomalaisista ennen tätä juttua 115 kertaa, enemmän kuin mistään muusta aiheesta. Ne ovat yleensä myös luetuimpia juttujani, mutta mielessä kalvaa jokaista aloittaessa kysymys siitä, onko tämä todellisuudessa vain mainosta heille.”
Hirvasnoroa kalvaa ajatus siitä, että hänen juttunsa saattavat toimivat mainoksina. Mitä niiden juttujen sitten pitäisi olla? Antimainoksia varmaankin. Kansan Uutiset kirjoittaa jatkuvasti juttuja, joiden nimenomainen tarkoitus on kilpailijan vahingoittaminen. Kansan Uutiset ei perussuomalaisten kohdalla vaivaudu haastattelemaan kohteitaan, vaan tykittelee niitä näitä silloin, kun arvelee näistä “uutisista” olevan kilpailijalleen vahinkoa. Onko tällainen journalismi Jussi Saramon mielestä luotettavaa uutisointia? Ilmeisesti on.
Neljäs huomio: Saramo töpeksii twiitissään. Hän viittaa twiitissään @JSNeuvosto:oon, joka ei ole Julkisen sanan neuvosto vaan jonkinlainen Julkisen sanomisen neuvosto, jonka ylläpitäjästä ei kenellänkään ole tietoa. Tarkkuutta.
Lopuksi: Mistä on kyse silloin, kun vasemmistoliiton nimitoimijat vaativat päästä Helsingin Sanomiin, mutta kieltäytyvät vastaamasta, kun kyse on tavanomaisesta puoluelehden haastattelusta? Mistä tämä kombinaatio kertoo?
No varmaankin siitä, että vasemmisto ei kestä oman toimintansa kriittistä tarkastelua. Sekä siitä, että Helsingin Sanomat ei arvioi vasemmistopoliitikkoja kriittisesti.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kärähti töhrimästä omaa kaupunkiaan – poliisit paikalle
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää