Ylen aamussa tänään vieraillut europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo, että tällä viikolla EU:n maahanmuuttovaliokunnassa käsiteltiin laajasti Suomen rajalakia.
– Paikalla oli myös Suomen viranomaisia kertomassa uudesta lainsäädännöstä. Vastaanotto oli erittäin positiivinen ja tarjosi samalla mallia muillekin maille, kuten Puolakin nyt aikoo tehdä. Vain vasemmisto asettui vastustamaan mallia, aivan kuten Suomessakin viime kesänä, Tynkkynen sanoo.
Hän painottaa, että uusia ratkaisuja tarvitaan, koska EU-alueelle pyrkii edelleen runsaasti ihmisiä laittomasti eri väyliä käyttäen.
Vuonna 2023 EU:n alueelle saapui 380 000 laitonta maahanmuuttajaa. Erityisesti Välimeren kautta tulleiden määrä oli kasvussa. Laittomien rajanylitysten määrä oli suurin sitten vuoden 2016, ja se oli 17 prosenttia mittavampaa kuin vuonna 2022.
Lisäksi vuosi sitten EU-alueella rekisteröitiin 1,3 miljoonaa laittomasti maassa oleskelevaa.
– Määrä vastaa jo yhden koko EU-maan eli Viron väestöä. Voidaan siis sanoa, että EU:ssa on maahanmuuttokriisi. Kriittisintä nyt olisikin, että turvapaikanhaku siirretään EU:n ulkopuolelle. Samaan aikaanhan on käynnissä myös Venäjän hybridioperaatioita. Siksi Suomen rajalakia vastaavaa lainsäädäntöä tarvitaan muissakin maissa.
Vasemmisto huitelee omilla laduillaan
Ylen aamussa myös mukana ollut Tynkkysen kollega, vasemmiston meppi Jussi Saramo huiteli omilla laduillaan ja vähätteli EU-alueelle laittomasti pyrkivien ihmisten määrää. Saramo alkoi puhua siitä, kuinka EU:ssa olisi jopa tarve lisämaahanmuutolle talouskasvun edistämiseksi.
Tynkkynen huomautti Saramolle, että maahanmuuton haasteet, kuten turvallisuusuhkien kohoaminen, ovat todellisia. Tynkkynen myös huomautti viime viikolla sattuneesta afganistanilaismiehen veitsi-iskusta lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa.
– Puukkoiskuja on ollut valtava määrä. Myös esimerkiksi eilen saimme kuulla, kuinka islam-kriitikko Salwan Momika tapettiin suorassa lähetyksessä.
– Se, että Eurooppaan tulee maahanmuuttoa tällaisista maista, ei siis ole pelkästään taloudellinen taakka vaan myös suora turvallisuusuhka koko Euroopalle. Kiristyksiä siis tarvitaan.
Tynkkynen totesi, että myös palautuspolitiikkaa tulee huomattavasti kiristää EU:ssa.
– Nykyisellään palautukset eivät toimi. Ainoastaan viidesosa EU:ssa palautettavaksi määrätyistä saadaan palautettua.
Ei ole ihmisoikeus saada olla laittomasti toisessa maassa
Myös kokoomuksen meppi Mika Aaltola arvioi, että EU:n maahanmuuttopolitiikka ei ole hallussa. Aaltola myönsi, että aiemmin omaksuttu lähestymistapa, jossa ihmisten näkökulmien on odotettu muuttuvan Eurooppaan saapumisen myötä, ei ole toimiva.
– Näinhän se ei ole, vaan ihmiset tulevat tänne oma historia mukanaan, ja kaikilla on omat vahvat käsitykset maailmasta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Se on saattanut johtaa esimerkiksi siihen, että antisemitismin aalto on pyyhkinyt yli Euroopan. Meidän olisi hyvä ymmärtää, mitä maahanmuuton eri kategoriat merkitsevät ja mistä taustoista ihmiset tulevat, Aaltola sanoi.
Saramon mukaan palautettavaksi määrätyt turvapaikanhakijat voisivat jäädä ”tekemään töitä” EU-alueelle.
Tynkkynen huomautti meppikollegalleen, että koko kansainvälinen järjestelmä perustuu siihen, ettei maahan saa tulla laittomasti tai jäädä maahan ilman lupaa.
– Vasemmistolla ei ole ratkaisuja vastuullisempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Siksi EU:ssa on haettava samankaltaisia ratkaisuja kuin Suomi on jo tehnyt. Esimerkiksi Somalian osalta Suomen kehitysavun maaohjelmat on laitettu kiinni, jotta palautuksia saadaan tehostettua. Ei ole ihmisoikeus saada olla laittomasti toisessa maassa.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoi syksyllä, että Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa. Päätöksen taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan.
EU-komissio puoltaa palautuskeskusten perustamista
EU:ssa on viime aikoina keskusteltu palautuskeskuksista, joihin hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneet siirrettäisiin. Esimerkiksi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU:n maahanmuutto voi olla kestävää vain, jos ne, joilla ei ole oikeutta jäädä unionin alueelle, palautetaan tehokkaasti. Italia on jo perustanut Albaniaan vastaanottokeskuksia, joihin Välimereltä kiinniotettuja ihmisiä on siirretty.
Saramon mukaan palautuskeskukset olisivat pelkkä ”poliittinen temppu”, ja Saramo toisti esityksensä, jonka mukaan EU-alueelle livahtaneet ihmiset tulisi vain ohjata töihin. Saramon mielestä Euroopassa on työvoimapula.
Tynkkynen vastasi, että palautuksia on tehostettava ja huomautti samalla, että pehmeistä keinoista, kuten kehitysavusta, ei ole toistaiseksi ollut ratkaisuksi ongelmaan.
– Koko ajattelutapaa tulee muuttaa siten, että lähtömaiden vastuulla on nostaa oma yhteiskuntansa ylös. Niin kauan kuin maita pidetään kiinni rahaletkuissa, nämä maat eivät kanna vastuuta. Katkaistaan siis rahasiteet ja annetaan maille vastuuta nousta kehitysmaa-asemasta ylös omalla työllä ja tekemisellä.
