SU
Varatuomari Laura Korpinen: ”Liittyminen perussuomalaisiin on panokseni isänmaan eteen”
Miksi helsinkiläinen varatuomari liittyi aikoinaan perussuomalaisiin? Sitä pohdittiin Meillä on asiaa -ohjelmassa.
Helsingissä perussuomalaisten listoilla oleva vaaliehdokas, varatuomari Laura Korpinen on seurannut koronapäätöksiä hämmentyneenä. Erityisesti Korpista on ihmetyttänyt hänen kollegansa, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin menettelytapa vaalien siirrossa.
– Tuntui oudolta, että asiaa ei otettu esiin hallituksessa ja tehty esitystä eduskunnalle, vaan oikeusministeri kuunteli yhdeksää puoluesihteeriä. Tämä kertoo kabinettivallasta, eikä sen kuulosta hyvältä, Korpinen sanoo.
Katso Laura Korpisen haastattelu ”Meillä on asiaa”-ohjelmassa. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Laura Korpinen Maria Asunnan haastattelussa. Youtube, 21 min 38 sek.
Päättäjät hukassa ja prioriteetit kateissa koronasodassa
Korpisen mukaan päättäjät ovat nyt ”jossain määrin hukassa lakien kanssa”. Hallitus panikoi eikä näytä ymmärtävän paikkaavansa jatkuvasti omia virheitään.
– Rajaliikennettä ei saada kuriin millään. En voi ymmärtää, miksi Virosta ravintoala-alalle töihin tulevalta vaaditaan salmonellatestiä, mutta perustuslaki kieltäisi koronatestin, Korpinen kysyy.
Omia virheitään paikatessa hallitus on unohtanut tarttua akuutteihin toimiin ajoissa. Ponnettomuus rajaliikenteen valvomisessa on yksi keskeinen puute ja toinen on Korpisen mielestä se, ettei valtio ole tukenut kehitteillä olevaa, lupaavaa nenäsumuterokotetta.
– Olisiko ollut mahdollista, että siihen oltaisiin voitu satsata valtavista velkasummista, jotka valtio on ottanut?
Ja sitten lopulta, kun kaikki välttämättömät toimet on jätetty tekemättä, on alettu ”linjata” siitä, miten valtio voisi rajoittaa kansalaisten liikkumista ulkona.
– Se on täysin kohtuutonta kansalaisen näkökulmasta, Korpinen sanoo.
Oikeusvaltiossa julkinen vallan toimijat noudattavat lakia
Kun Laura Korpinen oli nuori, maan johdossa oli Urho Kekkonen. Poliitikot viljelivät sanomaa rauhantahdosta ja puolueettomuuspolitiikasta. Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, on poliitikkojen mantrana oikeusvaltio.
– Välillä kun kuuntelen päättäjiä, epäilen heidän kuvittelevan oikeusvaltion olevan jokin ihannevaltio, jossa kaikki on heidän mielestään oikein, Korpinen sanoo ja muistuttaa heti perään siitä, ettei oikeusvaltio tarkoita sellaista.
– Oikeusvaltio tarkoittaa sitä, että julkisen vallan toimissa pitää noudattaa lakia.
Korpinen ottaa esimerkiksi EU-elvytyspaketin, jonka kohdalla korostettiin jälleen kerran oikeusvaltioperiaatetta ja sitä, että EU-toimielinten tulee noudattaa lakia.
Nykyinen maahanmuuttopolitiikka heikentää huoltosuhdetta
Asianajajana Laura Korpinen on huolissaan holtittomasta turvapaikkapolitiikasta. Hän on omin silmin huomannut muutoksen käräjäoikeuksien juttulistoissa. Yhä useampi syytetty on nimen perusteella ulkomaalaistaustainen.
– Asiakaskunta on muuttunut. Huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka kuormittaa paitsi oikeuslaitosta myös poliisia ja vankeinhoitolaitosta.
Korpinen huomauttaa, ettei Suomella yksinkertaisesti ole varaa siihen.
– Heikkenevää huoltosuhdetta ei paranna se, että otamme jatkuvasti lisää ihmisiä huolehdittavaksi. Monet Suomeen tulevat matalapalkka-alan työntekijät huomaavat, että on paljon helpompaa lopettaa työnteko ja jäädä tulonsiirtojen varaan.
”Uskaltakaa puhua, vaikka totuus voikin sattua”
Myös sananvapauden tila Suomessa herättää huolta Korpisessa. Hän ei kannata esimerkiksi maalittamisen kriminalisointia.
– Ihmisen pitää voida ennakoida, milloin syyllistyy rikokseen ja milloin ei. Tämä hämärtyy maalittamisen kohdalla.
Lisäksi Suomessa painotetaan liikaa sitä, että puhujan pitäisi jatkuvasti miettiä sitä, miten kuulija reagoi hänen mielipiteisiinsä ja pahoittaako hän ehkä mielensä.
– Pikemminkin ajattelen, että lukijan tulisi kasvattaa sietokykyään ja kyetä kuuntelemaan erilaisia asioita. Totuus voi joskus sattua, mutta pitkässä juoksussa totuus sattuu vähiten, Korpinen toteaa ja rohkaisee kaikkia nykymenoon pettyneitä sanomaan se ääneen.
– Ihan tavallinen kansalainen voi olla se, joka huudahtaa keisarilla olekaan vaatteita.
Rosoinen kansanliike vetää rohkeita puoleensa
Vielä vuosikymmen sitten Laura Korpinen oli varsin hämmästynyt, kun hänen fiksu kaverinsa ilmoitti äänestävänsä Jussi Halla-ahoa. Korpinen päätti tutustua Halla-ahon kirjoituksiin. Pian hän totesi, miten moni kohusitaatti oli irrotettu pois viitekehyksestä ja ymmärretty tahallaan väärin.
Sittemmin Korpisesta tuli perussuomalainen. Hän kirjoitti blogissaan otsikolla Oikeassa olemisen sietämätön keveys: ”Perussuomalaiset on leimattu valtamediassa epäilyttäviksi ulkomaalaisten vihaajiksi, natseiksi ja rasisteiksi. Huolen isänmaan tilasta täytyy olla vakava, kun yhteiskunnallisesti arvostetusta status-asemasta siirtyy sylkykupiksi.”
– Itse lähdin mukaan perussuomalaisiin, koska en kyennyt enää seuraamaan sivusta, kuinka huonosti asioitamme Suomessa hoidetaan. Sen on minun panokseni isänmaan eteen, Korpinen sanoo.
Hän pitää perussuomalaisia ”rosoisena kansanliikkeenä”, joka pitää Suomen puolta aidosti, rehellisesti ja suoraan.
MARIA ASUNTA
Laura Korpisen tekstejä voit lukea täältä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää