SU
Varatuomari Laura Korpinen: ”Liittyminen perussuomalaisiin on panokseni isänmaan eteen”
Miksi helsinkiläinen varatuomari liittyi aikoinaan perussuomalaisiin? Sitä pohdittiin Meillä on asiaa -ohjelmassa.
Helsingissä perussuomalaisten listoilla oleva vaaliehdokas, varatuomari Laura Korpinen on seurannut koronapäätöksiä hämmentyneenä. Erityisesti Korpista on ihmetyttänyt hänen kollegansa, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin menettelytapa vaalien siirrossa.
– Tuntui oudolta, että asiaa ei otettu esiin hallituksessa ja tehty esitystä eduskunnalle, vaan oikeusministeri kuunteli yhdeksää puoluesihteeriä. Tämä kertoo kabinettivallasta, eikä sen kuulosta hyvältä, Korpinen sanoo.
Katso Laura Korpisen haastattelu ”Meillä on asiaa”-ohjelmassa. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Laura Korpinen Maria Asunnan haastattelussa. Youtube, 21 min 38 sek.
Päättäjät hukassa ja prioriteetit kateissa koronasodassa
Korpisen mukaan päättäjät ovat nyt ”jossain määrin hukassa lakien kanssa”. Hallitus panikoi eikä näytä ymmärtävän paikkaavansa jatkuvasti omia virheitään.
– Rajaliikennettä ei saada kuriin millään. En voi ymmärtää, miksi Virosta ravintoala-alalle töihin tulevalta vaaditaan salmonellatestiä, mutta perustuslaki kieltäisi koronatestin, Korpinen kysyy.
Omia virheitään paikatessa hallitus on unohtanut tarttua akuutteihin toimiin ajoissa. Ponnettomuus rajaliikenteen valvomisessa on yksi keskeinen puute ja toinen on Korpisen mielestä se, ettei valtio ole tukenut kehitteillä olevaa, lupaavaa nenäsumuterokotetta.
– Olisiko ollut mahdollista, että siihen oltaisiin voitu satsata valtavista velkasummista, jotka valtio on ottanut?
Ja sitten lopulta, kun kaikki välttämättömät toimet on jätetty tekemättä, on alettu ”linjata” siitä, miten valtio voisi rajoittaa kansalaisten liikkumista ulkona.
– Se on täysin kohtuutonta kansalaisen näkökulmasta, Korpinen sanoo.
Oikeusvaltiossa julkinen vallan toimijat noudattavat lakia
Kun Laura Korpinen oli nuori, maan johdossa oli Urho Kekkonen. Poliitikot viljelivät sanomaa rauhantahdosta ja puolueettomuuspolitiikasta. Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, on poliitikkojen mantrana oikeusvaltio.
– Välillä kun kuuntelen päättäjiä, epäilen heidän kuvittelevan oikeusvaltion olevan jokin ihannevaltio, jossa kaikki on heidän mielestään oikein, Korpinen sanoo ja muistuttaa heti perään siitä, ettei oikeusvaltio tarkoita sellaista.
– Oikeusvaltio tarkoittaa sitä, että julkisen vallan toimissa pitää noudattaa lakia.
Korpinen ottaa esimerkiksi EU-elvytyspaketin, jonka kohdalla korostettiin jälleen kerran oikeusvaltioperiaatetta ja sitä, että EU-toimielinten tulee noudattaa lakia.
Nykyinen maahanmuuttopolitiikka heikentää huoltosuhdetta
Asianajajana Laura Korpinen on huolissaan holtittomasta turvapaikkapolitiikasta. Hän on omin silmin huomannut muutoksen käräjäoikeuksien juttulistoissa. Yhä useampi syytetty on nimen perusteella ulkomaalaistaustainen.
– Asiakaskunta on muuttunut. Huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka kuormittaa paitsi oikeuslaitosta myös poliisia ja vankeinhoitolaitosta.
Korpinen huomauttaa, ettei Suomella yksinkertaisesti ole varaa siihen.
– Heikkenevää huoltosuhdetta ei paranna se, että otamme jatkuvasti lisää ihmisiä huolehdittavaksi. Monet Suomeen tulevat matalapalkka-alan työntekijät huomaavat, että on paljon helpompaa lopettaa työnteko ja jäädä tulonsiirtojen varaan.
”Uskaltakaa puhua, vaikka totuus voikin sattua”
Myös sananvapauden tila Suomessa herättää huolta Korpisessa. Hän ei kannata esimerkiksi maalittamisen kriminalisointia.
– Ihmisen pitää voida ennakoida, milloin syyllistyy rikokseen ja milloin ei. Tämä hämärtyy maalittamisen kohdalla.
Lisäksi Suomessa painotetaan liikaa sitä, että puhujan pitäisi jatkuvasti miettiä sitä, miten kuulija reagoi hänen mielipiteisiinsä ja pahoittaako hän ehkä mielensä.
– Pikemminkin ajattelen, että lukijan tulisi kasvattaa sietokykyään ja kyetä kuuntelemaan erilaisia asioita. Totuus voi joskus sattua, mutta pitkässä juoksussa totuus sattuu vähiten, Korpinen toteaa ja rohkaisee kaikkia nykymenoon pettyneitä sanomaan se ääneen.
– Ihan tavallinen kansalainen voi olla se, joka huudahtaa keisarilla olekaan vaatteita.
Rosoinen kansanliike vetää rohkeita puoleensa
Vielä vuosikymmen sitten Laura Korpinen oli varsin hämmästynyt, kun hänen fiksu kaverinsa ilmoitti äänestävänsä Jussi Halla-ahoa. Korpinen päätti tutustua Halla-ahon kirjoituksiin. Pian hän totesi, miten moni kohusitaatti oli irrotettu pois viitekehyksestä ja ymmärretty tahallaan väärin.
Sittemmin Korpisesta tuli perussuomalainen. Hän kirjoitti blogissaan otsikolla Oikeassa olemisen sietämätön keveys: ”Perussuomalaiset on leimattu valtamediassa epäilyttäviksi ulkomaalaisten vihaajiksi, natseiksi ja rasisteiksi. Huolen isänmaan tilasta täytyy olla vakava, kun yhteiskunnallisesti arvostetusta status-asemasta siirtyy sylkykupiksi.”
– Itse lähdin mukaan perussuomalaisiin, koska en kyennyt enää seuraamaan sivusta, kuinka huonosti asioitamme Suomessa hoidetaan. Sen on minun panokseni isänmaan eteen, Korpinen sanoo.
Hän pitää perussuomalaisia ”rosoisena kansanliikkeenä”, joka pitää Suomen puolta aidosti, rehellisesti ja suoraan.
MARIA ASUNTA
Laura Korpisen tekstejä voit lukea täältä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää