LEHTIKUVA
Vantaan tragedia on osoitus suomalaisten karusta todellisuudesta ja mielenterveyspalvelujen kriisistä – ”Kaikki resurssit on laitettava suomalaisten hyvinvointiin”
Perussuomalaisten mielestä Vantaan kaksoissurma on traaginen osoitus hallituksen holtittomasta politiikasta, jossa suomalaisten verovaroja tuhlataan maailmanparantamiseen omien kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Vakavista mielenterveysongelmista kärsinyttä aikuista poikaansa kotona hoitanut eläkeläispariskunta joutui viikonloppuna poikansa surmaamaksi Vantaalla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkeläispariskunta oli hoitanut sairasta poikaansa vuosia kotona, koska he eivät olleet onnistuneet saamaan hänelle hoitopaikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on Vantaan tapauksesta syvästi järkyttynyt. Tragedia osoittaa Juvosen mielestä selkeästi sen todellisuuden, missä monissa suomalaisissa perheissä tälläkin hetkellä eletään ilman, että yhteiskuntaa ollenkaan kiinnostaa.
– Tämä ei ole ainoa tapaus, jossa mieleltään sairaita tai apua tarvitsevia ihmisiä on vailla heille kuuluvaa hoivaa. Tavallaan yhteiskunta on siirtänyt hoivavastuun läheisille, ja kun kyseessä on oma lapsi, usein kaiken lisäksi vielä ikääntyville vanhemmille, jotka ovat koko elämänsä kantaneet huolta oman lapsensa terveydestä. Sitten tilanne voi kulminoitua siihen pisteeseen, että mitään apua ei ole saatu ja lopputulos on lohduton, Juvonen pohtii.
Ääretön tragedia
Juvonen pitää Vantaan tapausta äärettömänä tragediana suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa samaan aikaan kehutaan sillä, että ollaan osa Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Juvonen ei tiedä tapauksen taustoista muuta kuin sen, mitä siitä on julkisuudessa kirjoitettu, mutta jos lehtien palstoilla kerrotut tiedot pitävät paikkansa eikä hoitopaikkaa ole yrityksistä huolimatta saatu, on se selkeä osoitus mielenterveyspalvelujen kriisistä.
– Tein jo vuosia sitten kirjallisen kysymyksen avohoidon lisäämisestä ja hoivapaikkojen vähentämisestä mielenterveyspuolella. Minulla oli jo silloin ääretön huoli siitä, mitä tulee tapahtumaan, kun sellaiset ihmiset ohjataan avohoitoon, jotka tarvitsisivat suurempaa apua, Juvonen kertoo.
Henkisiin ongelmiin saatava apua heti
Hoitotakuun pitäisi Suomessa toteutua, mutta käytännössä näin ei aina käy. Esimerkiksi tässä tilanteessa hoitotakuuta kierretään siten, että ei anneta hoitopaikkaa, koska ei koeta ihmisen olevan hoidon tarpeessa. Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset, joilla olisi tarvetta päästä hoitoon tai terapiaan, ohitetaan pitkillä hoitojonoilla. Silloin monet luovuttavat ja vetäytyvät omiin sopukoihinsa ongelmiensa kanssa.
– Saan lähes päivittäin lukea sähköpostia ja kuulla tarinoita siitä, miten terapiaan pääsy on Suomessa aivan valtavan suuri ongelma. On aivan käsittämätöntä, miten kauan ihmiset, joilla on henkinen hätä, joutuvat odottamaan siinä hädässään, Juvonen sanoo.
Pahoinvointia kotien seinien sisäpuolella
Toinen puoli ongelmasta, josta Juvonen on myös puhunut koko työuransa ajan, on omaisten hätä eli hoitokärsimys: mitä omaiset kokevat joutuessaan seuraamaan vierestä läheistensä ahdinkoa. Vantaan tapauksessakin voi vain kuvitella, miten vanhemmat ovat kokeneet tilanteen, jossa oma lapsi on henkisesti sairas eikä apua saa. Lopulta ihmiset alistuvat yhteiskunnan tahtoon ja antavat olla, koska eivät jaksa enää hakea apua.
– Kotien seinien sisäpuolella voi olla hyvinkin ahdistavia tilanteita, joissa vanhemmat saattavat olla täysin alistettuja. Siellä voi olla vaikka minkälaista pahoinvointia ja kaltoinkohtelua. Kaikki säästösyistä, Juvonen toteaa.
Valtion rahojen tuhlaamisen loputtava
Juvosen mielestä hoitoon pääsyn kynnystä tulisi Suomessa alentaa lisäämällä koulutuspaikkoja psykiatrisille sairaanhoitajille, psykologeille, psykoterapeuteille ja ylipäänsä mielenterveyspuolelle. On myös madallettava sitä tasoa, missä vaiheessa ihmiset voivat toimia esimerkiksi sijaisina tai muissa ammattiin liittyvissä avustavissa työtehtävissä ja saatava opiskelijoiden resurssit paremmin käyttöön. Tärkeintä on, että ihmisten hätä kuullaan.
– Yhteiskunta menee nyt niin järkyttävästi raiteiltaan vielä tämän koronankin myötä. Nuorten ja opiskelijoiden hätä on käsinkosketeltava. Jos tätä eivät ministerit ja hallitus tajua, niin he ovat täysin sulkeneet ulkopuolelle sen, mitä Suomessa tapahtuu. Kaikki jonninjoutava ja ylimääräinen ilmastohumppa ja kehittämiskohteet, joihin tuhlataan valtion rahoja, joutavat nyt pois. Kaikki resurssit on laitettava ihmisten hyvinvointiin, Juvonen vaatii.
Lisää rahaa ennaltaehkäiseviin palveluihin
Kansanedustaja Ari Koponen pitää palvelujärjestelmämme keskeisenä heikkoutena opiskelijahuollon ja mielenterveyspalvelujen merkittävää aliresursointia, joka estää tuen ajantasaisen ja tehokkaan saannin. Jos apua ei saa ajoissa matalalla kynnyksellä, voivat tilanteet eskaloitua ja kriisiytyä näinkin karmeiksi tragedioiksi.
– Rahaa tulisi laittaa huomattavasti nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin, jolloin se olisi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kannattavampaa. Satsattu raha tulisi moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa, Koponen uskoo.
Rahaa lapioidaan loputtomaan kaivoon ulkomaille
Koponen pitää Sanna Marinin hallituksen ongelmana priorisointia. Esimerkiksi jatkuvat määrärahalisäykset kehitysapuun ovat täysin väärä suunta. Vihreää valoa näytetään nopeasti jokaiselle uudelle kehitysapuhankkeelle. Koponen kyseenalaistaa vahvasti hallituksen motiivin lapioida rahaa loputtomaan kaivoon ulkomaille samaan aikaan kun Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja kansalaiset voivat yhä huonommin.
– Me olemme Suomessa, ja meidän tehtävänämme on pitää ensisijaisesti huolta omista kansalaisistamme aina vauvoista vanhuksiin. Varsinkin varhaiskasvatuksen ja nuorten henkisen hyvinvoinnin tulisi olla ykkösprioriteetteja, Koponen sanoo.
Vain hyvinvoiva lapsi voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa
Koposen mielestä Suomessa pitäisi lisätä varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä toimia, joka toisi rahat moninkertaisina takaisin tulevaisuudessa. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Koponen saattaisi voimaan myös terapiatakuun sekä lisäisi oppilashuollon palveluja, opettajia, pienryhmiä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua sekä oman ryhmän tunteja.
– Esimerkiksi koulupsykologi on nuorille paras matalan kynnyksen palvelu. Nyt yhdellä koulupsykologilla voi olla lähemmäs tuhat oppilasta vastuullaan, ja hallituksen sote-uudistus on viemässä opiskelijahuollon hyvinvointialueille eli pois kouluilta. Riskinä on nimenomaan ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksien heikkeneminen entisestään, Koponen pelkää.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
- aliresurssointi hoitopaikat ennaltaehkäisevä työ palvelujärjestelmä ilmastohumppa hyvinvointialueet avohoito hoitojonot koronakriisi mielenterveysongelmat hoitotakuu priorisointi Ari Koponen Varhaiskasvatus sote-uudistus Sanna Marin Mielenterveyspalvelut Vantaa Velkaantuminen Arja Juvonen koulutus kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ranne: Sote-uudistus ei ole korjattavissa
Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”
Koponen: Kelan puhelinpalvelun pitäisi olla maksuton – “Tämä epäkohta on korjattava!”
Koponen: Marinin hallitus romuttaa Suomen toimiala kerrallaan
Kankaanniemi: Yksi sote-uudistuksesta pahiten kärsivistä väestöryhmistä on yksinäiset miehet
Antikainen: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoa ei voi siirtää koronan jälkeiseen aikaan – monen lapsen ja nuoren kohdalla oikeasti henki kyseessä
Nuorten ongelmat ja pahoinvointi kasvavat Suomen väitetystä vauraudesta huolimatta – Halla-aho: “Mikä on mennyt pieleen?”
Mäenpää huolissaan poliisin uudesta linjauksesta: Miten turvataan jatkossa mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeus terveyteen ja turvallisuuteen?
Juvonen vaatii alasajettujen hoivapaikkojen pikaista käyttöönottoa: Vanhuksille oma kaista päivystyksiin ja terveyskeskusten vuodeosastot takaisin
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää