Valtamedian maahanmuuttoa ja maahanmuuton tutkimusta koskevat uutiset jäävät usein pinnallisiksi, ja monesti uutisjutut rakennetaan osatotuuksien varaan, jolloin otsikkoon nostettu uutiskärki johtaa lukijaa harhaan. Näin käy, koska toimittajilla ei ole kykyä tai halua kertoa maahanmuuton vaikutuksista kattavasti. Lähes poikkeuksetta pimentoon jää aina näkökulma maahanmuuton julkistaloutta rasittavasta vaikutuksesta.
Ajatuspaja Suomen Perustan podcastissa tutkija Samuli Salminen ja toiminnanjohtaja Simo Grönroos ovat tarttuneet aiheeseen ja käsittelevät hiljattain ilmestyneitä maahanmuuttoa käsitteleviä tutkimuksia ja ruotivat median uutisointeja aiheesta.
Media ei kerro matalista palkoista
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) uusi tutkimus on otsikoitu Maahanmuuttajien merkitys yritys- ja elinkeinotoiminnassa. Tutkimuksesta kerrottiin mediassa laajasti esimerkiksi otsikoilla: ”Palkansaajista yhä suurempi osa on maahanmuuttajia”. Lisäksi media kertoi maahanmuuttajien yrittäjyyden kasvaneen merkittävästi.
Otsikot ovat positiivisia, mutta jos tutkimustekstiä lukee syvällisemmin, avautuu aiheesta raadollisempi kuva. PTT:n tutkimuksessa esimerkiksi todetaan, että maahanmuuttajat tekevät muita palkansaajia vähemmän työpäiviä. Lisäksi heidän palkkatulonsa ovat muita palkansaajia matalammat, vaikka tulokset saattavat selittyä myös maahanmuuttajapalkansaajien valtaväestöä lyhyemmillä työsuhteilla.
Maahanmuuttajayrittäjillä on tutkimuksen mukaan myös tyypillisesti muita yrittäjiä matalammat yrittäjätulot.
Maahanmuuttajilla heikko veronmaksukyky
Perustan tutkija Salminen nostaa esille, että pienet palkat ja progressiivinen tuloverotus johtavat siihen, että maahanmuuttajien kontribuutiot julkiselle taloudelle maksettujen verojen muodossa jäävät kantaväestöä selvästi matalammalle tasolle.
– Yhtälö on ongelmallinen julkisen talouden kannalta, koska maahanmuuttajien maksamat verot eivät kata heidän käyttämiänsä julkisia palveluja ja saamiaan tulonsiirtoja.
Suomen Perustan uusimmasta, maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia käsittelevässä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko, ja esimerkiksi maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisesta kantaväestöstä.
Työllisten määrä on harhaanjohtava mittari
Yksi harhaanjohtava tapa uutisoida maahanmuutosta on toitottaa, kuinka työllisten määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Tällaisten otsikoiden ongelmana on, että niissä ei suhteuteta työllisten määrän kasvua maahanmuuton kokonaisvolyymin kasvuun.
– Kärjistetty esimerkki voisi olla tilanne, jossa Suomeen tulee sata henkilöä, joista vain yksi menee töihin. Tällöin työllisten määrä toki kasvaa, mutta se ei kerro mitään siitä, kuinka maahanmuuttajat keskimäärin pärjäävät työmarkkinoilla, Salminen toteaa.
Olennaisempia tietoja olisivat esimerkiksi se, kuinka suuri osuus maahanmuuttajista on työllistynyt tai millaisia maahanmuuttajien keskipalkat ovat, koska palkan määrällä on ratkaiseva merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta.
Suomen Perustan useissa maahanmuuttoa käsittelevissä tutkimuksissa osoitetaankin, että töissä olevat maahanmuuttajien sijoittuvat pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle.
Elinkeinoelämälle hyötyä, veronmaksajalle haittaa
Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei juuri hyödy maahanmuutosta. Sen sijaan elinkeinoelämä hyötyy, koska ulkomaisen halpatyövoiman määrää lisäämällä yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Tällöin elinkeinoelämän palkankorotuspaineet hellittävät, ja maahanmuutto yleisestikin alkaa heikentää koko toimialan palkkoja.
Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on toki yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Perustan toiminnanjohtaja Grönroos ja Salminen ruotivat myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoretta muistiota nimeltä Maahanmuutto Suomeen: Tarve, määrä ja vaikutukset. Muistion julkaisun jälkeen mediassa nähtiin useita otsikoita, joiden mukaan maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta. Kuitenkin tutkimuspaperista selviää, että maahanmuuttajien työllisyys on heikompaa kuin kantaväestöllä sekä sama tieto kuin PTT:n tutkimuksestakin, eli maahanmuuttajien palkat jäävät heikommiksi kuin suomalaisen kantaväestön palkat.
