Perussuomalaiset tekivät jälleen kerran historiaa Suomen politiikassa yli kaksinkertaistamalla edellisten kuntavaalien tuloksen. 12,3 prosentin äänisaaliilla puolue kasvoi kuntavaalien neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Tulos oli toki odotettu, ja voiton makeutta hieman himmensi se, ettei luku ollut aivan niin suuri kuin gallupien perusteella oli odotettu ja toivottu, mutta se ei muuta miksikään sitä tosiseikkaa, että perussuomalaiset on näiden vaalien ainoa todellinen suurvoittaja. Käytännössä kaikki muut puolueet joko hävisivät tai pysyivät vanhoissa lukemissaan.
Perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Bottalla tunnelma oli jännittyneen odottava. Gallupit olivat lupailleet yli viidentoista prosentin, jossain vaiheessa jopa yli seitsemäntoista prosentin kannatusta jota nyt siis ei aivan saavutettu. Sitä on kuitenkin turha murehtia, sillä 12,3 prosentin kannatus on tasan seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Tällaista nousua ei ole Suomen historiassa milloinkaan ennen nähty.
– Kyllä menon pitää Suomessa muuttua. Äänestäminen on demokraattinen tapa toteuttaa muutos, joka todella on tarpeen Suomessa. Kun kansa on puhunut, siinä ei ole kellään enää mitään sanomista, Timo Soini totesi Ylen haastattelussa.
Nukkuneilla peiliin katsomisen paikka
Mutta miksi vaalitulos jäi niin paljon alle kannatusmittausten perusteella odotetun? Syytä voi hakea ennätyksellisen alhaiseksi jääneestä 58,2 prosentin äänestysprosentista. Eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatusprosentti oli kolmisen prosenttia korkeampi kuin kannatusmittauksissa luvattu, ja jos tilastotieteilijöiden selityksiin on uskominen, tämä johtui siitä, että laskennassa käytetyt korjauskertoimet eivät olleet osanneet ottaa huomioon sitä, että suuri osa nukkuvista oli intoutunut vaaliuurnille äänestämään.
Nyt kävi siis juuri päivastoin. Iso osa äänestäjistä oli jäänyt sohvalle loikoilemaan, eikä perussuomalaisten vielä tätäkin korkeampi kannatus koskaan realisoitunut annetuiksi ääniksi. Nyt onkin jokaisella näissä vaaleissa kotiin jääneillä peiliin katsomisen paikka.
Perussuomalaiset nousi suurimmaksi puolueeksi kahdessa kunnassa, Kihniössä (37 prosenttia) ja Uuraisilla (32,4 prosenttia), molemmat vahvoja perussuomalaisia kuntia, erityisesti jo pitkään ”Suomen perussuomalaisimmaksi kunnaksi” tituleerattu Kihniö, joka säilyttää asemansa näissäkin vaaleissa. Tästä on hyvä ponnistaa kohti seuraavia vaaleja, jotka ovat eurovaalit.
Teksti: Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
