LEHTIKUVA
Valtiovarainministerin mukaan jaettavaa ei ole – Suomi kylvää kehitysapuun lähes 3 miljoonaa euroa joka päivä
Koronakriisi ja talouden supistuminen eivät vaikuta kehitysavun rahoitukseen. Joka aamu, kun aurinko nousee, kaukomaille katoaa suomalaisten verovaroja yhden lottovoiton verran.
Korona iskee rajusti Suomen julkiseen talouteen: valtiovarainministeriön arvion mukaan talous tulee supistumaan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Myös kunnat joutuvat talousvaikeuksiin erilaisista koronan suorista ja välillisistä seurauksista johtuen. Silti kehitysapuprojektien rahoittaminen veronmaksajien, erityisesti keskiluokan piikkiin jatkuu kuten ennenkin.
Ekonomisti Vesa Vihriälän johtaman selvitysryhmän mukaan Suomen talouteen tulisi kohdistaa lähivuosina merkittäviä sopeutuksia, johon kuuluu menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Koronakriisin maksajiksi joutunee jälleen keskiluokka, jonka asuminen, ruoka ja liikkuminen kallistuu entisestään.
Suomella korkeimmat vastuut
Vihriälä väläytti jopa edessä olevasta menetetystä vuosikymmenestä, jolloin velka kasaantuu tuleville sukupolville.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan julkisen talouden kokonaisvelka voi paisua tänä vuonna jopa 20 miljardilla eurolla koronan vuoksi.
Kulmuni sanoi äskettäin eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa, että Suomea rasittavat lisäksi erittäin raskaat vastuut ja takuut.
– Meillä ei ole kohta enää, mitä antaa. Nimittäin meillä on kaikista EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat vastuut, Kulmuni sanoi.
Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa
Menoleikkauksista kun on kyse, jokaisen olisi hyvä muistaa, että koronakriisi ei tälläkään hetkellä vaikuta mitenkään kehitysavun rahoitukseen. Valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna huimat 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa.
Suomi siis kylvää kehitykseen ja kaukomaille joka ikinen päivä lähes kolme miljoonaa euroa. Kun Aurinko aamulla nousee, samalla katoaa veronmaksajien rahoja kehitysapukohteisiin yhden lottovoiton verran eli 2,8 miljoonaa euroa.
Joka viikko kehitysapuun menee 19,6 miljoonaa euroa. Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa ja niin edelleen. Miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka päivä, viikko ja kuukausi. Vuodesta toiseen.
Mikään ei viittaa siihen, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus olisi leikkaamassa kehitysapurahoja – pikemminkin päinvastoin. Hallitusohjelmassa jopa luvataan korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.
Miljoonia maailmalle tasaiseen tahtiin
Suomen uutiset kertoi huhtikuussa esimerkkejä kehitysapukohteista, joihin kehitysapurahaa käytetään. YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahti kolme miljoonaa euroa, Somalian maahanmuuttovirastolle miljoona sekä YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:lle kolme miljoonaa euroa.
Viimeisimpiä ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituskohteita ovat esimerkiksi Afrikan Verohallintojen Foorumi ATAF, jolle lähtee Suomesta 2,1 miljoonaa. Ulkoministeriön kehitysviestinnän tukemiseen menee 200 000 euroa. Maailmanpankin globaalia evaluointikapasiteettia vahvistava aloite puolestaan saa 250 000 euroa.
Tax Justice Network Africa (TJNA) on verotus- ja kehitysalalla Afrikan tärkein kansalaistoimijoiden tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan verkosto. Siihen kuuluu 31 afrikkalaista kansalaisjärjestöä. Suomen kehitysapubudjetista lohkeaa TJNA:lle 1,2 miljoonaa euroa.
Tässä kohtaa suomalainen veronmaksaja saattaa ajatella: Mitä ihmeen tekemistä minulla on tällaisten hankkeiden kanssa? Vastaus kuuluu: Sinun täytyy ne maksaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menoleikkaukset koronakriisi ulkomaat veronkorotukset Katri Kulmuni verovarat valtionvelka Vesa Vihriälä Afrikka Suomi hallitus talous kehitysapu EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäkynen: Ei enää senttiäkään rahaa Afrikkaan
Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”
Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – “Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”
Perussuomalaiset: Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin
Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon
Perussuomalaiset: Miljardien välttämättömät menolisäykset katetaan pelkällä velalla – mitään priorisointia ei ole tehty
Hakkarainen Euroopparadiossa: Maamme tulevista koronavastuista päätetään EU:ssa pian – “Onko tämä oikeudenmukaista – onko Suomi päättävissä pöydissä vai niiden alla?”
Purra: Hallituksen on nyt kyettävä priorisoimaan – ”Ensisijaisesti tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä vientiyrityksiä”
Halla-aho: Hallituksen ongelmana kyvyttömyys priorisoida rahankäyttöä – ”On pystyttävä karsimaan menoja, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää