PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen illalla hallituksen puoliväliriihen eli kasvuriihen pääkohtia. - Tehtyjen päätösten ytimessä on kaksi isoa kokonaisuutta: Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Purra sanoo. Hallitus on tehnyt runsaasti kasvutoimia jo aiemmin. Nyt kasvua haetaan muun muassa työhön ja yrittämiseen kohdistuvilla merkittävillä veronalennuksilla, mistä valtiovarainministeri on erittäin tyytyväinen.
Riihessä hallitus päätti kasvupaketista, joka perustuu pitkälti Risto Murron työryhmän ehdotusten pohjalle tehtyihin toimiin talouskasvun vauhdittamiseksi.
– Kokonaisuus rahoitetaan menoja ja verotusta uudelleen kohdentamalla. Hallitus pitää kiinni finanssipoliittista tavoitteistaan velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun mennessä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Hallitus on tehnyt runsaasti kasvutoimia jo aiemmin. Nyt kasvua haetaan muun muassa merkittävillä veronalennuksilla, mistä valtiovarainministeri on tyytyväinen.
– Tietenkin pitää todeta, että kun nyt päästään tekemään merkittäviä veronalennuksia, niin se on totta kai hienoa ja olen hyvin tyytyväinen siitä. Tämä hallitus uskoo siihen, että kasvu syntyy yrityksissä.
Talouskasvua hallitus siis tavoittelee etenkin yksityissektorilta. Purra huomauttaa, että valtio ei itsessään tee kasvua, mutta valtio voi parantaa kasvun edellytyksiä ja huolehtia suotuisasta toimintaympäristöstä.
– Oleellista on saada kasvua yksityiselle puolelle sekä yrityksiin ja sitä kautta saada työtä, kasvua ja hyvinvointia tähän maahan, jotta voidaan rahoittaa tulevaisuuden suuria tarpeita, joita kohdistuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hyvinvointialueille myös esimerkiksi puolustukseen ja turvallisuuteen.
Riihen päätöksillä työn verotusta kevennetään kaikkiaan noin miljardilla eurolla, mikä tekee työn tekemisestä entistä kannattavampaa.
Työn verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa vuonna 2026, ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon vuonna 2027.
– Tähän tulee vielä päälle työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostaminen. Kun katsotaan tätä kokonaisuutta ja sitä, mistä hallitusohjelmassa on jo päätetty, niin puhutaan kokonaisuudesta, joka on 1,25 miljardia.
– Ja vielä tähän päälle ansiotuloverotuksen korkeimpien marginaalien alentaminen 52 prosenttiin, mutta samalla indeksitarkistuksia rajaten, ja tämän kokonaiskustannus on 335 miljoonaa. Tämähän on nimenomaan kasvutoimena hyvin perusteltu, paitsi tutkimuskirjallisuudessa ja ekonomistien piirissä myös laajasti valtiovarainministeriössä, Purra sanoo.
Valtiovarainministeri viittasi puheessaan myös Ruotsin esimerkkiin: Ruotsissa veroaste on laskenut noin 50 prosentista vuonna 2000 41 prosenttiin vuonna 2024. Samalla aikavälillä verokertymä Ruotsissa on noussut huomattavasti, jopa 63 miljardia euroa.
– Kun katsotaan länsinaapuriimme, joka näissä asioissa tuntuu pärjäävän aika tavalla paremmin kuin me, niin siellä tällainen päätös on aiemmin jo tehty, ja haluan korostaa, että sen itserahoittavuus, siis dynaamiset vaikutukset, ovat selvät, Purra sanoo.
Hallituksen kasvuriihestä Purra kertoi iloisia uutisia myös yrityksille. Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen.
Yhteisöveroale parantaa Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. Erityisesti yhteisöveron alennus auttaa pieniä yrityksiä.
Myös yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia korjataan.
– Järjestelmän isot muutokset tulevat voimaan vuonna 2029, jolloin eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan. Tämä on se huoli, jota jatkuvasti kuulemme yrittäjiltä, ja siksi hallitus myös siihen vastaa.
– Vastaavasti vuosina 2023–25 aloittaneille yrittäjille säädetään sama 4 000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–28.
Purran mukaan pk-yritysten ja kasvuyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan lukuisilla muillakin toimilla.
– Niitä kaikkia en tässä käy läpi, mutta yleisesti huolehditaan rahoitusmahdollisuuksista ja tarkastellaan sääntelyä. Tätä yrittämistä tukevana esimerkkinä nostan esille tappioiden vähennysoikeuden pidentämisen 25 vuoteen. Se on hyvin merkittävä, oleellinen toimi, joka Suomessa on syytä korjata.
Muuttuneessa maailmantilanteessa hallitus panostaa vahvasti suomalaisten sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, Purra lupaa.
– Nämä ovat vanhoja tuttuja eli sisäisen turvallisuuden merkittävä valmiuspaketti poliisille, rajalle, Supoon ja niin edelleen.
Hallitus nostaa puolustusmäärärahojen tason kolmeen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2029 mennessä.
– Erityisesti nyt panostetaan maavoimien joukkorakenteen kehittämiseen, Naton läsnäolon vahvistamiseen ja Naton puolustussuunnitteluun.
Investointiohjelman toimeenpano etenee: investointiohjelmaa laajennetaan nyt 300 miljoonalla eurolla, Purra kertoo.
– Myöhemmin päätetään uusia hankkeita, ja osin sitten katetaan näitä aiemmin päätettyjä, joissa on ollut kustannusarvioiden nousuja.
Hallituksen päättämät kasvutoimet rahoitetaan menosäästöillä ja veronkorotuksilla. Purran puheessa mainittiin useita säästökohteita ja verouudistuksia.
– Virvoitusjuomaveroa korotetaan, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään. Samoin alkoholin verotusta kiristetään edelleen. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta. Haluan korostaa, että aiemmin kerrottu veronkevennys ylittää mahdolliset menetykset henkilöille, jotka maksavat näitä jäsenmaksuja.
– Työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu poistetaan. Verotuksen vertailutietojen tarkastuksia tehostetaan sääntelyä kehittämällä. Jäteveron veropohjaa laajennetaan. Osinkoverotuksen minimoiminen estetään keinotekoisten osakevaihtojärjestelyjen avulla. Tämä on niin sanottu ”some-influensseri” tai ”massimuija” -pykälä. Maahanmuuton osalta nostan esille sen, että kotihoidon tuen saamisen ehdoksi tulee kolmen vuoden asumisaikavaatimus molemmille vanhemmille.
Kasvupakettia rahoitetaan myös valtionhallintoon kohdistuvilla sopeutuksilla ja säästöillä, Purra kertoo.
– Valtionhallintoon kohdistetaan tuottavuustoimia 130 miljoonaa euroa, eli hallituskauden aikana puhutaan reilusta puolesta miljardista, mikä on hyvin merkittävä summa. Kuntien valtionosuuksista säästetään 75 miljoonaa. Kehitysyhteistyöstä vähennetään edelleen 50 miljoonaa lisää. Kehitysyhteistyön säästöissä puhutaan jo erittäin merkittävästä kokonaissummasta tällä hallituskaudella.
– Vuotuista tuloutusta valtion eläkerahastosta kasvatetaan 66 miljoonaa. Kolmansien maiden Suomeen tuleville opiskelijoille, siis toiselle asteelle, ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin saapuville, asetetaan lukukausimaksut. Yritystukiinkin pystymme jälleen kohdistamaan toimia noin 12 miljoonaa euroa. STEA-rahoitusta vähennetään lisää 10 miljoonaa euroa.
Kelan tiedonsaantioikeutta laajennetaan sosiaaliturvan väärinkäytön vähentämiseksi. Säästövaikutuksen arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa. Myös ministerien palkkioita vähennetään viidellä prosentilla.
Purra korosti puheessaan, että hallitus pitää kiinni finanssipoliittista tavoitteistaan. Sopeutustoimista pidetään huolta ja säästöt viedään maaliin.
Suomi tarvitsee kuitenkin ennen kaikkea talouskasvua, valtiovarainministeri sanoo.
– Se on sitä, mitä me tulemme tarvitsemaan ja minkä takia me myös olemme tässä tänään. Me tarvitsemme tähän maahan talouskasvua. Tulevaisuuden tarpeet ovat valtavia.
– Tätä kokonaisuutta ei tulla korjaamaan millään muulla kuin työn ja yrittämisen lisäämisellä. Talouskasvun edellytyksiä parannetaan kasvupaketilla, siksi siis teemme merkittävät veronkevennykset työn verotukseen sekä myös yhteisöveroon.
Hallitus huolehtii samaan aikaan turvallisuudesta, työstä ja yrittämisestä.
– Tämä kaikki tapahtuu finanssipoliittisen tavoitteemme rajoissa, eli velkasuhteen vakauttamisen vaalikauden loppuun mennessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Rakennusteollisuuden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset tuloveron kevennyksistä ja rahoituksen sääntelyn muutoksista vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
