Suomen kasvu käytännössä tyrehtyi 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, kertoo Riikka Purra.
– Tuottavuus vajosi eikä ole juuri sen koommin kasvanut.
Ruotsin kasvu nopeaa
Sen sijaan Ruotsissa kasvu on ollut lähes yhtä nopeaa kuin USA:ssa ja korkeampaa kuin muissa EU-maissa, kirjoittaa Purra.
– Yksi keskeinen selittäjä Ruotsin kasvulle on ollut kannustava verotus. Terve julkinen talous on mahdollistanut verotukseen tehtävät kevennykset.
Veroaste laskenut, verokertymä kasvanut
Ruotsissa veroaste on laskenut noin 50 prosentista vuonna 2000 41 prosenttiin vuonna 2024.
– Samalla aikavälillä verokertymä on noussut 700 miljardia kruunua eli 63 miljardia euroa.
Purran mukaan Ruotsissa keskituloisen palkansaajan verotus on useita prosenttiyksikköjä Suomea kevyempää.
– Palkansaajan ostovoimaa Ruotsissa parantaa sekin, että maan kilpailukykyisessä taloudessa palkat ovat korkeampia kuin Suomessa.
Palkasta enemmän käteen
Purra kertoo, että esimerkiksi 55 000 euron vuosituloilla jää ruotsalaisella palkansaajalla vuodessa jopa 3 600 euroa enemmän käteen. Ruotsissa matalampi työn verotus korostuu eniten tuloluokassa 52 000-61 000 euroa.
75 000 euroa vuodessa tienaavilla ruotsalaisilla palkansaajilla veroaste on 4,6 prosenttiyksikköä Suomea matalampi. 95 000 euroa vuodessa tienaavilla veroasteen ero on länsinaapurimme hyväksi 3,3 prosenttiyksikköä.
– Ruotsin taloutta ovat tietenkin tukeneet myös oma valuutta, laaja elinkeinorakenne ja huomattavasti korkeampi investointiaste, mutta verotuksen kannustavuudella on ehdottomasti ollut iso roolinsa.
– Hallituksen kasvuriihi on ensi viikolla – joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
