Geopoliittinen tilanne on eskaloitunut nopeasti, ja eurooppalaisten valtioiden on jälleen kerran keskityttävä valtion ydintehtävään eli turvallisuuteen, aloitti valtiovarainministeri Riikka Purra.
– Hallitusohjelmassa on sitouduttu Ukrainan tukemiseen. Viimeisen viikon tapahtumat tarkoittavat sitä, että Euroopan ja Suomen on pakko kasvattaa rooliaan edelleen, ja ottaa vastuuta maanosastaan. Lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainalle annettavan puolustusmateriaalituen lisääminen. Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 26 ja 27 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Ukraina 2023 -tilausvaltuuden kasvattamista 222,2 miljoonalla eurolla.
Suomen puolustusteollisuuden tilauskirjat kasvavat
Purran mukaan puolustusmateriaalihankintoihin liittyvää Ukraina 2024 -tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavan yhteensä 623,8 miljoonalla eurolla.
– Jälkimmäisen valtuuden käytöstä aiheutuvista menoista 97 miljoonaa euroa katetaan Euroopan rauhanrahastosta saatavalla tulolla. Muilta osin valtuuksista aiheutuu lisämenoja aikaisintaan vuonna 2028. Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä sitä, että Ukraina saa lisää aseellista tukea Suomelta, ja samalla kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat kasvavat.
Puolustusteollisuuspolitiikka kokenut uudelleensyntymisen
Puolustusrahoituksen osalta on selvää, että asiat liikkuvat nyt nopeasti, muistuttaa Purra.
– Toisaalta meidän omassa maassamme on tehtävä uusia investointeja ja hankintoja maavoimien puolelle, kun merivoimat ovat saaneet korvettinsa. Ilmavoimien upouudet F-35–hävittäjät saapuvat pian.
– Suomalainen kenttäarmeija on parhaassa iskussa sitten toisen maailmansodan. Olemme varautuneet, koska olemme aina olleet realisteja. Monessa maassa laaja reserviarmeija ajettiin alas. Me emme onneksi olleet naiiveja. Viime kädessä suomalaisten paras turva on suomalainen reserviläinen ja asevelvollinen. Nykyisin olemme vahvasti sitoutuneet Natoon ja Euroopan unioniin, mutta liittokunnan yhteisestä puolustuksesta ja kollektiivisesta turvallisuudesta huolimatta meidän on aina ensisijaisesti lähdettävä siitä, että pidämme omasta puolustuksestamme huolta.
Suomalaista osaamista pitää viedä maailmalle
Lisätalousarviossa ehdotetaan tilausvaltuutta, joka nostaa suomalaisen puolustusteollisuuden aivan uusille urille.
– Tämä viime kädessä vahvistaa myös kokonaisturvallisuuttamme ja huoltovarmuuttamme, kun ampumatarvikkeita ja muuta kalustoa voidaan tilata lisää tarvittaessa kotimaiselta puolustusteollisuudelta.
– Haastavat ajat vaativat isoja päätöksiä, julkisen talouden ollessa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa. Meidän on toisaalta satsattava, Ukrainan tukemisen ohella, oman puolustuksemme vahvistamiseen. Hyvä puoli tässä kaikessa on, että suomalaisen puolustusteollisuuden kasvunäkymät ovat vahvat – viimeksi kuulimme TNT-räjähdetehdasinvestoinnista Poriin. Kranaattituotantoa on ajettu ylös ja niin edelleen.
– Tämä on aikamme kuva, hyvässä ja pahassa. Puolustusteollisuudella menee varmasti hyvin tulevina vuosina. Suomalaista osaamista pitää viedä maailmalle, välttämättömyydestä kannattaa tehdä hyve. Puolustusteollisuuden investoinnit ovat merkittäviä aluetaloudellisesti. Puolustusteollisuuspolitiikka on kokenut uudelleensyntymisen, Purra sanoo.
Nettolainanotto vähenee hieman
Vuoden 2025 lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 113 miljoonaa euroa, ja varsinaisten tulojen lisäys on 324 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä vähentävät valtion nettolainanoton tarvetta 211 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 12,3 miljardia euroa vuonna 2025.
