Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi puheessaan, miten Suomen kunniaksi sotavuosilta on mainittu se, että maassamme ei ollut juutalaisvastaisia lakeja ja että maamme juutalaiset palvelivat Suomen armeijassa siinä missä muutkin suomalaiset.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö 1900-luvun alkupuolen Euroopassa vallinnut antisemitistinen mieliala olisi levinnyt Suomeenkin. Kyllä levisi, Purra sanoi.
– Tästä saatiin viitteitä jo 1930-luvun lopussa, kun Suomessa moni torjui natsien sortoa pakenevien juutalaisten vastaanoton. Yhteistyö natsi-Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan jatkosodassa taas johti siihen tapahtumasarjaan, joka koitui lopulta kahdeksan viattoman juutalaispakolaisen häpeälliseen karkottamiseen Suomesta Saksan kuolemanleireille.
Suomella on velvollisuutensa
Suomalaisten horjumaton velvollisuus on suojella juutalaista elämää Suomessa ja varmistaa, etteivät 1930- ja 1940-lukujen synkät tapahtumat enää koskaan toistu maaperällämme, Purra sanoi.
Ministeri muistutti myös siitä, miten juutalaiset kohtasivat viime vuonna 7. lokakuuta synkimmän päivänsä historiassa sitten holokaustin, kun Hamasin terrori-isku surmasi noin 1 200 viatonta lasta, naista ja miestä.
– Israelilla on laillinen oikeus puolustaa koskemattomuuttaan ja kansalaisiaan.
Euroopalla on juutalais-kristilliset juuret
Purra muistutti puheessaan myös, miten juutalainen elämä Euroopassa on vuosisatojen ajan rikastuttanut tieteitä, taiteita ja kulttuuria.
– Tämän vuoksi on luonnollista puhua Euroopan juutalais-kristillisistä juurista. Silti eräät ihmiset eivät ole tietoisia juutalaisten kontribuutiosta eurooppalaiselle sivistykselle.
– Kansainvälisen median usein varsin värittynyt uutisointi Israelin valtion toimista ja erilaisten salaliittoteorioiden leviäminen sosiaalisen median palstoilla on omiaan ruokkimaan antisemitististä mielialaa.
– On myös pystyttävä sanomaan ääneen se tosiasia, että kansainvälisen muuttoliikkeen myötä Eurooppaan on tuotu asenteita sellaisista maista, joissa antisemitismiä tai niin kutsuttua antisionismia pidetään täysin legitiiminä poliittisena mielipiteenä. Antisemitismiä ei pidä hyväksyä missään muodossa, oli sen esittäjän tausta mikä tahansa.
Ei koskaan enää
Purran mukaan hallitus ottaa taistelun antisemitismiä vastaan vakavasti.
– Holokaustin kieltäminen on jatkossa kriminalisoitu. Ja viime tammikuun 27. päivä vietimme ensimmäistä kertaa kansanmurhan uhrien muistopäivää.
– Hallitus ei myöskään anna tilaa sellaiselle kehitykselle, mitä joissakin eurooppalaisissa maissa on tapahtunut, että maan juutalaisten kansalaisten on pelättävä henkensä puolesta.
Vaikka maailmalla on toisen maailmansodan jälkeenkin tapahtunut useita kansanmurhia, voi juutalaisten kansanmurhaa Euroopassa 1940-luvulla pitää ainutkertaisena tapahtumana.
– Sille brutaaliudelle ja systemaattisuudelle, miten tämä rikos toteutettiin, ei löydy historiassa vastinetta. Myös suomalaiset olivat osallisina tässä kaikki ihmisyyden ja yhteiskunnan humaanit perusarvot rikkoneessa tapahtumasarjassa, minkä vuoksi on tärkeää, että muistamme aina marraskuun kuudentena kahdeksaa Suomesta luovutettua juutalaista.
– Emme voi koskaan enää antaa sen kaltaisen pahuuden menestyä Euroopassa tai muuallakaan maailmassa.
