Valtiovarainministeri Riikka Purra on vastannut kansanedustaja Ovaskan kirjalliseen kysymykseen ”hallituksen päätösten vaikutuksista liikennepolttoaineiden hintoihin ja niiden kompensoimisesta autoilijoille”.

Riikka Purran mukaan nykyinen hallitus on päättänyt useista toimista, jotka alentavat liikennepolttoaineiden hintoja.

– Ensinnäkin hallitus alentaa hallitusohjelman mukaisesti vuosien 2024–2027 jakeluvelvoitetasoja verrattuna Marinin-Saarikon hallituksen säätämiin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetasoihin. Vuonna 2027 jakeluvelvoitteen yleisvelvoite tulee olemaan 7,5 prosenttiyksikköä ja lisävelvoite 2 prosenttiyksikköä matalampi voimassa olevaan lakiin nähden. Tämä tulee alentamaan arvioiden mukaan polttoaineiden hintaa hallituksen esitysluonnoksen perusteella noin 8–9 senttiä litralta vuoden 2027 tasolla.

– Toisekseen tämän vuoden alusta toteutettu polttoaineveron alennus sekä julkisen talouden suunnitelman mukaiset polttoaineverojen alennukset vuosina 2026 ja 2027 alentavat polttoaineiden kuluttajahintaa vuoden 2027 tasolla yhteensä arviolta noin 8 senttiä litralta. Hallituksen päättämän yleisen arvonlisäverokannan korotuksen polttoaineiden kuluttajahintaa nostava vaikutus on puolestaan noin 2,2–2,5 senttiä litralta.

Näiden päätösten lisäksi Marinin-Saarikon hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sisältyi polttoaineverojen indeksitarkistukset vuodesta 2024 eteenpäin.

– Näiden indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus polttoaineiden kuluttajahintoihin on noin 6 senttiä litralta vuoden 2027 tasolla.

– Kokonaisuudessaan hallituksen tähän asti tekemät päätökset ovat siten alentaneet polttoaineiden kuluttajahintoja noin 20 senttiä litralta edellisen hallituksen ilmastopolitiikkauraan verrattuna, Purra huomauttaa.

Päästökaupan kustannuksia kohtuullistetaan

Edustaja Ovaska kysyi myös miksi hallitus on päättänyt liittää Suomen fossiilisen polttoaineen jakelua koskevaan EU- päästökauppajärjestelmään jo vuonna 2027 eikä käyttänyt mahdollisuutta lykätä sitä vuoteen 2031.

– Tulee muistaa, että kyseessä on pääministeri Marinin hallituskaudella päätetty EU-tason ratkaisu, jonka käyttöönotto oli Marinin-Saarikon hallituksen linjaama päästövähennystoimi, vastaa Purra.

– Päästökaupan käyttöönoton lykkääminen vuoteen 2031 olisi aiheuttanut nettomääräisesti huomattavia kustannuksia julkiselle taloudelle, kun huomioidaan Marinin-Saarikon hallituksen EU:n päästökauppaneuvotteluissa sopimat maksut sosiaaliseen ilmastorahastoon. Lisäksi päästökaupan lykkääminen vuoteen 2031 olisi luonut alan toimijoille merkittävän epävarmuuden ja taloudellisen riskin päästökaupan käyttöönoton lykkäämisen kriteerien täyttymisestä.

Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt kohtuullistaa uudesta päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia logistiikkaketjuun ottamalla käyttöön vuoden 2027 alusta raskaalle liikenteelle kohdistetun dieselpolttoaineen valmisteveron palautusjärjestelmän eli niin sanotun ammattidieselin.

– Sen valmistelu toteutetaan siten, että julkisen talouden kestävyys varmistetaan. Huomioiden julkisen talouden heikko tila ja jo toteutetut ja päätetyt toimet, hallitus ei ole valmistelemassa muita uusia toimia polttoaineiden hintojen alentamiseksi.

– On tärkeää muistaa myös se, että jakeluvelvoitteen alennukset ja polttoaineverojen alennukset vastaavasti merkittävästi pienentävät veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia matalampien polttoaineiden hintojen ja indeksisidonnaisten etuusmenojen pienentymisen muodossa. Toisin kuin edellinen Marinin-Saarikon hallitus, nykyinen hallitus tavoittelee, ettei sen päättämät liikenteen polttoaineisiin kohdistuvat toimet lisää suomalaisten veronmaksajien kokonaiskustannuksia, Purra toteaa kirjallisessa vastauksessaan.

SUOMEN UUTISET