Keskeinen asia Ecofinin kokouksessa tiistaina 8.10. oli keskustelu Venäjän keskuspankin pysäytettyjen varojen ylimääräisten tuottojen käytöstä Ukrainan hyväksi. Ajatus perustuu kesällä käydyssä G7-maiden huippukokouksessa saavutettuun yhteisymmärrykseen Ukrainalle annettavasta noin 50 miljardin dollarin lainasta, jonka takaisinmaksuun käytettäisiin Venäjän pysäytettyjen varojen tuottoa.
– Kesäkuussa Eurooppa-neuvosto antoi oman ohjeistuksensa yhteistyömekanismin perustamisesta, jonka kautta EU:n ja G7-maiden Ukrainalle antamia lainoja maksetaan takaisin pysäytettyjen varojen ylimääräisillä tuotoilla. Tältä pohjalta komissio muutama viikko sitten antoi lainsäädäntöehdotuksen 45 miljardin euron suuruisesta mekanismista, ministeri Riikka Purra kertoi kokousten jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Lainaa Ukrainalle
Osana yhteisesti sovittua lainayhteistyötä lainsäädäntöpaketissa on mukana ehdotus EU:n enintään 35 miljardin euron lainamuotoisen poikkeuksellisen markkinataloudellisen rahoitusavun eli MFA-lainan myöntämisestä Ukrainalle. EU:n antaman lainan lopullinen määrä riippuu G7-kumppanimaiden panoksesta. Jos lainamekanismille asetettu 45 miljardin euron raja ylittyisi, niin EU-lainan määrä vastaavasti pienenisi.
– Komission mukaan Japani, Kanada ja Iso-Britannia ovat ilmaisseet jo nyt halukkuutensa osallistua mekanismiin. MFA-lainaan riittää takaukseksi EU-budjetin liikkumavara, mutta on huomattava, että nykyisen lainsäädännön mukaan EU-budjetin liikkumavara Ukrainan tukemiseksi on käytettävissä vain vuosina 2023 ja 2024. Siksi päätös tästä asiasta tulisi saada tämän vuoden loppuun mennessä, Purra huomautti.
Unkari haluton osallistumaan
Samaan kokonaisuuteen liittyvät myös ehdotukset pakotelainsäädännön muuttamiseksi, joilla on tarkoitus varmistaa se, että Venäjän pysäytetyt varat pysyvät pysäytettyinä riittävän pitkään. Ehdotuksissa muutettaisiin pakotteiden uusintasykliä tuottojen osalta nykyisestä kuudesta kuukaudesta 36 kuukauteen, jolla varmistetaan se, että myös muut G7-maat – erityisesti Yhdysvallat – tulevat mukaan lainamekanismiin.
– Tässä on omat ongelmansa. Pakotelainsäädännön muuttaminen vaatii yksimielisyyttä ja jäsenvaltioista 26 on valmiita muuttamiseen, mutta puheenjohtajamaa Unkari jarruttaa yhä päätöksentekoa eikä tämän päivän keskusteluissa ollut näkyvissä muutosta, Purra sanoi.
– Suomi tukee alustavaa sopua komission esityksestä yhteistyömekanismin perustamiseksi ja MFA-lainan myöntämiseksi Ukrainalle. Päätöksiä tarvitaan pikaisesti Ukrainan rahoitustarpeiden kattamiseksi. Niin Suomi kuin useampi muukin maa viittasi suoraan Unkarin haluttomuuteen osallistua.
– EU:n pitäisi jatkaa irrottautumista sovitun aikataulun mukaisesti venäläisestä energiasta. On kestämätöntä, että tietyt jäsenvaltiot edelleen jatkavat huomattavan suuria energiaostoja ja tällä tavalla paisuttavat Venäjän sotakassaa.
Tuottavuuden parantaminen avainasemassa
Maanantaisessa euroryhmän kokouksessa käytiin hyvin pitkä keskustelu EU:n kilpailukyvystä. Viime aikoina poliittisesti välillä kuumentunuttakin keskustelua ovat nostaneet Mario Draghin raportti kilpailukyvystä ja Enrico Lettan sisämarkkinaraportti, joissa molemmissa käsitellään Euroopan kilpailukykyhaasteita.
– Omassa puheenvuorossani kerroin, että olemme samaa mieltä EU:n kilpailukykyongelmien päädiagnooseista, mutta emme jaa näkemystä kaikista ehdotetuista ratkaisuista. Toin esiin näkemyksemme, että tuottavuuden parantaminen on avainasemassa EU:n kilpailukyvyn palauttamisessa. On tärkeää luoda sellaiset edellytykset ja olosuhteet, että yritykset ja teollisuus kasvavat ja kykenevät skaalautumaan Euroopassa, Purra kertoi.
Ei uusille elpymisvälineille
Purra korosti myös kansallisella tasolla tehtävien uudistusten välttämättömyyttä ja sitä, miten oleellisia ovat kansallisen tason päätökset ja reformit vaikkapa työmarkkinoihin ja koulutukseen liittyen. Suomen hallitus suhtautuu hyvin skeptisesti yhteiseen teollisuuspolitiikkaan ja julkisiin investointeihin, koska ne eivät lisäisi EU:n talouden innovatiivisuutta ja dynaamisuutta.
– Sen sijaan tärkeitä olisivat toimenpiteet eurooppalaisen liiketoimintaympäristön parantamiseksi, kuten byrokratian vähentäminen, sääntelyn purkaminen ja niin edelleen. Näistä kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä, mutta vielä asioita pitäisi saada edistettyäkin.
– EU:n budjetti on tarkoitettu yhteisten prioriteettien rahoittamiseen, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi laajentaa komission mandaattia eri politiikkasektoreille, joihin mandaatti ei ulotu, emmekä edelleenkään halua uusia velkapohjaisia EU-välineitä. Elpymisväline on väliaikainen, poikkeuksellinen ja kertaluonteinen ratkaisu, Purra sanoi.
Suomi ei sano kaikelle ei
Suomi ei suinkaan sano kaikelle ei, vaan meillä on tärkeitä prioriteetteja, joita Suomi on valmis tekemään sekä EU- että kansallisella tasolla kilpailukyvyn ja kasvun haasteisiin vastaamiseksi. Purra nosti esimerkiksi pääomamarkkinaunionin loppuun saattamisen, jossa Suomi on valmis etenemään nopeasti ja tekemään tarvittavia toimia myös käytännössä.
– On hyvä korostaa, että vaikka Euroopan tasolla tarvitaan ratkaisuja, niin moniin ongelmiin pureutuminen tehdään myös kansallisella tasolla. Emme sano kaikelle ei, mutta tämä hallitus kannattaa muun muassa markkinatoimintaa. Emme kannata lisää keskusjohtoisuutta, emme suuria markkinainterventioita emmekä komissiolle lisää mandaattia. Esimerkiksi toimet, jotka lisäävät yksityistä rahoitusta yritysten saataville ja lisäävät markkinatalouden toimivuutta, käyvät varmasti tälle hallitukselle, Purra totesi.
Pääomamarkkinaunionin edistäminen keskeistä
Keskeisenä keinona kilpailukyvyn edistämiseksi Purra pitää pääomamarkkinaunionin edistämistä yksityisen rahoituksen ja kasvun edistämiseksi. Tässä yhteydessä Euroopan investointipankin pääjohtaja Nadia Calviño kertoi pankin ajatuksista mahdollisista rahoituksen tukitoimista pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamiseen.
Euroryhmän keskusteluissa toistui moneen kertaan ajatus siitä, että pääomamarkkinaunionin vauhdittaminen ja sen ylläpitäminen poliittisella tasolla on erittäin tärkeä prioriteetti euroryhmälle. Se on tärkeä prioriteetti myös Suomelle.
– Totesin puheenvuorossani, että tuottavuushaasteisiin vastataan parhaiten parantamalla kasvuyritysten rahoitusta. Toin esille, että pääomamarkkinoiden syventämiseksi arvopaperistamista koskevan sääntelyn tarkistaminen olisi paikallaan. Painotin myös erikseen puolustusteollisuuden haasteiden ratkaisemisen tärkeyttä.
