LEHTIKUVA/ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään eduskunnalle hallituksen kolmannen lisätalousarvioehdotuksen. Purran mukaan näemme selviä merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo parempien aikojen olevan edessä. Eräät ennustelaitokset povaavat ensi vuodelle jopa kahden prosentin talouskasvua. Purran mukaan se olisi loistava uutinen kitukasvuisessa Suomessa. Loppuvuosi näyttää selviä elpymisen merkkejä, millä on vaikutuksensa työmarkkinoille.
– Julkisen talouden alijäämät supistuvat, kun automaattiset, suhdanneperustaiset menot pienentyvät ja verotulot kasvavat. Korkotason lasku näkyy viiveellä valtion korkomenoissakin.
– Laskeva korkotaso vapauttaa perheille rahaa muuhun kulutukseen, mikä tukee myös osaltaan kotimaista kysyntää. Työttömyyskin alenee, toivon mukaan, vaikkakin verkkaisesti. Näkymät ovat siis varovaisen optimistisia, ja tunnelin päässä näkyy todella jo valoa.
Hallitus ei ole lähtenyt viime talven matalasuhdanteessa tekemään voimakkaita elvyttämistoimia.
– Esimerkiksi rakennusalalla on edelleen nollakorkotason luoman rakennuskuplan oikaisutarvetta. Rakennettuja uusia asuntoja on edelleen tuhansittain myymättä. Hintojen laskiessa asunnot kyllä menevät aikanaan kaupaksi. Annetaan markkinatalouden toimia.
– Talouspolitiikan linja on kuitenkin kokonaisuutena kuluvalla vuodella edelleen lievästi elvyttävä. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä, kun alijäämä valtiontaloudessakin on mittava. Suuret investointihankkeet esimerkiksi tiestöön ja raiteisiin tukevat kasvua.
– Sopeutamme käyttötaloutta ja teemme investointeja – aivan kuten pitääkin. Hallitus antaa eduskunnalle nyt kolmannen lisätalousarvioehdotuksen kuluvalle vuodelle, keroo Purra.
Taloudellinen piristyminen loppuvuonna näkyy kolmannessa lisätalousarvioehdotuksessa myös siten, että esitys parantaa budjettitalouden tasapainoa ja alentaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna noin 967 miljoonalla eurolla.
Esitys lisää tuloja 525 miljoonaa euroa ja vähentää menoja 442 miljoonaa. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan noin 11,8 miljardia euroa ja budjetoidun velan määrän vuoden lopussa noin 168 miljardia euroa.
– Alijäämän supistuminen on hyvä alku, ja toivottavasti rakenteelliset uudistukset vauhdittavat edelleen talouskasvua ja verotulojen kasvua tulevina vuosina. Hallituksen työ kantaa hedelmää, ja olemme menossa oikeaan suuntaan, sanoo Purra.
Lisätalousarvioesityksessä näkyy vahvasti geopoliittinen tilanne ja muuttunut turvallisuusympäristö.
– Valtion tulee keskittää vähiä resurssejaan kansalaisten turvallisuuteen, Purra toteaa.
– Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan lisämäärärahoja ja valtuuksia muun muassa Ukrainalle annetun tuen korvaamiseen, Naton rauhanajan tehtäviin sekä johtamisen, tiedustelun ja sotilaallisen tilannekuvan Nato-integrointiin ja yhteensovittamiseen.
– Lisäyksiä kohdennetaan myös esimerkiksi Rajavartiolaitokselle sekä viisi miljoonaa euroa suojelupoliisille. Suojelupoliisin rahoitusvajeeseen tullaan palaamaan vielä täydentävän talousarvioehdotuksen yhteydessä.
– Yhtenä yksityiskohtana haluan nostaa esille Suomen Meripelastusseuralle ehdotettua miljoonan euron avustusta meripelastusveneiden hankintaan, ylläpitoon ja korjauksiin. Meripelastusseura tekee arvokasta työtä ja vapauttaa mm. Rajavartiolaitoksen resursseja.
– Venekalusto on vanhaa, ja korjausvelkaa on syntynyt. Hallitus tarkastelee myös Meripelastusseuran korvausinvestointirahoituskysymystä tarkemmin myöhemmin, kertoo Purra.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu Ukrainan tukemiseen.
– Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 24 ja 25 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Puolustusvoimien UKR 2023 -tilausvaltuuden kasvattamista 277,2 miljoonalla eurolla vuosille 2028—2032 ajoittuviin hankintoihin. Lisäksi ehdotetaan 4,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen kustannusten kattamiseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että Suomen ja suomalaisten on avattava silmänsä ja oltava yhtenäisiä haastavina aikoina. - Kasvumantran hokeminen ei auta. Vaaditaan oikeita toimenpiteitä ja rohkeaa talouden rakenteiden ja yhteiskunnan uudistamista. Sitä tämä hallitus tekee.
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lue lisää
