LEHTIKUVA/ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään eduskunnalle hallituksen kolmannen lisätalousarvioehdotuksen. Purran mukaan näemme selviä merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo parempien aikojen olevan edessä. Eräät ennustelaitokset povaavat ensi vuodelle jopa kahden prosentin talouskasvua. Purran mukaan se olisi loistava uutinen kitukasvuisessa Suomessa. Loppuvuosi näyttää selviä elpymisen merkkejä, millä on vaikutuksensa työmarkkinoille.
– Julkisen talouden alijäämät supistuvat, kun automaattiset, suhdanneperustaiset menot pienentyvät ja verotulot kasvavat. Korkotason lasku näkyy viiveellä valtion korkomenoissakin.
– Laskeva korkotaso vapauttaa perheille rahaa muuhun kulutukseen, mikä tukee myös osaltaan kotimaista kysyntää. Työttömyyskin alenee, toivon mukaan, vaikkakin verkkaisesti. Näkymät ovat siis varovaisen optimistisia, ja tunnelin päässä näkyy todella jo valoa.
Hallitus ei ole lähtenyt viime talven matalasuhdanteessa tekemään voimakkaita elvyttämistoimia.
– Esimerkiksi rakennusalalla on edelleen nollakorkotason luoman rakennuskuplan oikaisutarvetta. Rakennettuja uusia asuntoja on edelleen tuhansittain myymättä. Hintojen laskiessa asunnot kyllä menevät aikanaan kaupaksi. Annetaan markkinatalouden toimia.
– Talouspolitiikan linja on kuitenkin kokonaisuutena kuluvalla vuodella edelleen lievästi elvyttävä. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä, kun alijäämä valtiontaloudessakin on mittava. Suuret investointihankkeet esimerkiksi tiestöön ja raiteisiin tukevat kasvua.
– Sopeutamme käyttötaloutta ja teemme investointeja – aivan kuten pitääkin. Hallitus antaa eduskunnalle nyt kolmannen lisätalousarvioehdotuksen kuluvalle vuodelle, keroo Purra.
Taloudellinen piristyminen loppuvuonna näkyy kolmannessa lisätalousarvioehdotuksessa myös siten, että esitys parantaa budjettitalouden tasapainoa ja alentaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna noin 967 miljoonalla eurolla.
Esitys lisää tuloja 525 miljoonaa euroa ja vähentää menoja 442 miljoonaa. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan noin 11,8 miljardia euroa ja budjetoidun velan määrän vuoden lopussa noin 168 miljardia euroa.
– Alijäämän supistuminen on hyvä alku, ja toivottavasti rakenteelliset uudistukset vauhdittavat edelleen talouskasvua ja verotulojen kasvua tulevina vuosina. Hallituksen työ kantaa hedelmää, ja olemme menossa oikeaan suuntaan, sanoo Purra.
Lisätalousarvioesityksessä näkyy vahvasti geopoliittinen tilanne ja muuttunut turvallisuusympäristö.
– Valtion tulee keskittää vähiä resurssejaan kansalaisten turvallisuuteen, Purra toteaa.
– Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan lisämäärärahoja ja valtuuksia muun muassa Ukrainalle annetun tuen korvaamiseen, Naton rauhanajan tehtäviin sekä johtamisen, tiedustelun ja sotilaallisen tilannekuvan Nato-integrointiin ja yhteensovittamiseen.
– Lisäyksiä kohdennetaan myös esimerkiksi Rajavartiolaitokselle sekä viisi miljoonaa euroa suojelupoliisille. Suojelupoliisin rahoitusvajeeseen tullaan palaamaan vielä täydentävän talousarvioehdotuksen yhteydessä.
– Yhtenä yksityiskohtana haluan nostaa esille Suomen Meripelastusseuralle ehdotettua miljoonan euron avustusta meripelastusveneiden hankintaan, ylläpitoon ja korjauksiin. Meripelastusseura tekee arvokasta työtä ja vapauttaa mm. Rajavartiolaitoksen resursseja.
– Venekalusto on vanhaa, ja korjausvelkaa on syntynyt. Hallitus tarkastelee myös Meripelastusseuran korvausinvestointirahoituskysymystä tarkemmin myöhemmin, kertoo Purra.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu Ukrainan tukemiseen.
– Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 24 ja 25 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Puolustusvoimien UKR 2023 -tilausvaltuuden kasvattamista 277,2 miljoonalla eurolla vuosille 2028—2032 ajoittuviin hankintoihin. Lisäksi ehdotetaan 4,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan materiaali- ja koulutustuen kustannusten kattamiseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että Suomen ja suomalaisten on avattava silmänsä ja oltava yhtenäisiä haastavina aikoina. - Kasvumantran hokeminen ei auta. Vaaditaan oikeita toimenpiteitä ja rohkeaa talouden rakenteiden ja yhteiskunnan uudistamista. Sitä tämä hallitus tekee.
Viikon suosituimmat
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Lue lisää
Lue lisää
