KUVAKAAPPAUS/YLE
Valtiovarainministeri Purra: Hallitusohjelman taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää laajoja lisätoimia
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehottaa tuoreessa lausunnossaan Suomea vahvistamaan julkista talouttaan ja ryhtymään uusiin toimiin, joilla sekä tehostetaan julkisia toimintoja että lisätään valtion tuloja. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää hyvänä ulkopuolisen asiantuntijan analyysia – IMF:n suositukset tukevat omaa näkemystäni julkisesta taloudesta: tarvitsemme lisätoimia, jotta pääsemme hallitusohjelman tavoitteisiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkisti tiistaina lausuntonsa Suomen taloudesta. IMF:n mukaan hallitus pyrkii kunnianhimoisesti vakauttamaan julkista taloutta, mutta nykyisillä linjauksilla velkasuhde jatkaa kasvuaan.
Hallitusohjelman menoleikkausten lisäksi valuuttarahasto suosittelee uusia toimia: esimerkiksi hyvinvointialueiden toimintaa olisi syytä tehostaa.
Taloustilanne nyt vaikeampi
Suomen pitäisi IMF:n mukaan myös ryhtyä toimiin, joilla lisätään valtion tuloja. Niitä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi uudistamalla verotusta.
Ylen A-studiossa tiistaina vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että IMF:n lausunto vastaa myös hänen näkemyksiään.
– Hallitusneuvotteluissa aiemmin käytössä ollut talouden ennuste ei ole toteutunut. Taloustilanne ja suhdanne on nyt vaikeampi sekä lisäksi verotuotossa on ollut laskua. Nämä vaikuttavat siihen, että hallitusohjelman tavoitteet esimerkiksi velkasuhteen vakauttamisesta ja alijäämistä eivät tule toteutumaan ilman lisätoimia. Hallitus on niihin valmis, Purra sanoo.
Sekä menosäästöjä että veroratkaisuja
Hallitus valmistelee lisäsopeutuksia, joiden tarve voi nousta aiemmin arvioidusta 1,5 miljardista eurosta jopa kahteen miljardiin, Purra sanoo.
Sopeutuksissa on mukana sekä menosäästöjä että veroratkaisuja.
– On tarkasteltava erikseen ensinnä valtiontalouden kehyksiä. Me haluamme, että ne eivät mene rikki. Se itsessään edellyttää menosäästöjä. Lisäksi haluamme toteuttaa hallitusohjelman alijäämätavoitteen, mikä edellyttää lisätoimia. Tässä yhteydessä pitää tarkastella myös veroratkaisuja. Lisäksi EU:n finanssipoliittiset säännöt ohjaavat tiettyyn suuntaan.
– Lähdetään siitä, että tarvitsemme 500 miljoonaa tai jopa miljardin verran menosäästöjä, jotta kehyksissä pysytään. Alijäämätavoite vaatii vielä huomattavasti lisää, ja tässä on tarkasteltava myös veronkorotuksia, jotta suuri summa saadaan kurottua. Voin siis taata, että tulee hyvin haastava kevät.
Hallitukselta odotetaan toimia
Purra korostaa, että poliittisia päätöksiä leikkauksista ja veroratkaisuista ei toistaiseksi ole. Hallitusohjelman periaatekirjauksen mukaan työn tekemisen ja yrittämisen verotusta ei kuitenkaan koroteta.
– Työn verotus on jo nyt Suomessa huomattavan kireää ja meillä on korkeat marginaaliveroasteet, millä on kannustinvaikutuksia. Veronkorotukset voivat myös vääristää käyttäytymistä, ja me emme halua sellaista tällaiseen taloustilanteeseen. Onneksi on muitakin veroratkaisuja, Purra sanoo.
Hän mainitsee esimerkiksi säätiöiden pääomatulot.
Leikkaukset eivät kohdistu ainakaan puolustukseen ja peruskoulutukseen, Purra sanoo. Hän lisää myös, ettei näe sosiaaliturvan leikkauksia todennäköisenä.
– Päätökset eivät tule olemaan helppoja. Toisaalta kun asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen, on mietittävä sitä, onko oleellisempaa huolehtia maan sisäisistä asioista. Nyt tällä hallituskaudella kehitysavusta leikataan yli miljardi. Omasta puolestani voitaisiin leikata enemmänkin.
Purra korostaa, että julkisen talouden heikon tilan vuoksi hallitukselta odotetaan – ja sen pitää kyetä toimiin. Hänen mukaansa toimien pitää olla laaja-alaisia ja kohdistua eri puolille.
– Jo hallitusohjelmassa leikataan laajasti eri sektoreilta, tehdään tuottavuustoimia ja lisätään vaikuttavuutta.
Duunarin ostovoima paranee
Hallituksen uudistuksia vastustava Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on jo ilmoittanut laajoista työtaistelutoimista, jotka liki pysäyttävät Suomen ensi viikolla. Purra sanoo, että tilanne ei ole toivottava, mutta sen kanssa on vain pärjättävä.
Hän jatkaa, että hallituksen tekemät työmarkkinareformit eivät edes ole mitenkään radikaaleja.
– On ymmärrettävä, että Suomen oleelliset verrokit, kuten Pohjoismaat, ovat tehneet vastaavat uudistukset jo aikoja sitten. Kun katsotaan talousmittareita, niin ne myös pärjäävät Suomea paremmin. Olen itse täysin vakuuttunut siitä, että Suomen yhteiskunta ja Suomen talous tarvitsevat näitä uudistuksia. Meillä on edelleen ongelmia muun muassa työllistymisen kanssa. Tämä maa lähtee nousuun, kun menestyviin yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja.
Purra muistuttaa myös, että hallituksen toimien ansiosta palkansaajan asema itse asiassa paranee tänä vuonna.
– Käteen jäävä rahasumma kasvaa. Kun samaan aikaan inflaatio heikkenee, duunarin ostovoima siis paranee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lakkoilua uudistukset verrokkimaat velkasuhde hyvinvointialueet menoleikkaukset tärkeysjärjestys ostovoima palkansaajat Pohjoismaat valtion talous Yritykset Riikka Purra Alijäämä SAK Hallitusohjelma Suomi IMF työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”
Terveisiä Hakaniemeen: Nyt on painava syy lopettaa lakkoilu ja mennä töihin
Puheenjohtaja Purra perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa: Himoverottaminen ei korjaa valtiontalouden ongelmia – ”Meillä ei ole maksajia, meillä ei ole rahaa”
Suomen Pankki: talous on taantumassa, kasvun eväät vähissä, kasvun heikkous laaja-alaista
Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella
Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”
Valtionhallinnon tuottavuusohjelman valmistelu etenee – tavoitteena 243 miljoonan euron säästöt
Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”
Viikon suosituimmat
Jengiläinen: “En mene takaisin Haitiin!” – Trumpin rajapomo: “Kyllä menet”
Laittomasti maassa olevien rikollisten karkotukset on saatu käyntiin Yhdysvalloissa. Demokraattipoliitikot ja karkotettavat jengiläiset kiukuttelevat, mutta maahanmuuttopoliisit tekevät kiukuttelusta välittämättä ratsioitaan. Ensimmäiset palautuslennot on jo suoritettu onnistuneesti.
Tynkkynen saama viesti tyrmistyttää: “Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää, opiskelijat joutuvat kuuntelemaan saarnaa siitä, miten etuoikeutettuja he ovat”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Pikkutyttöjen joukkomurhaaja: “Hyvä että kuolivat! Olen niin iloinen!” – Southportin joukkomurhaan liittyy kummallisia salailuja
Southportin joukkomurhaaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista henkirikoksista, risiinimyrkyn valmistamisesta ja terroristisen aineiston hallussapidosta. Pikkutyttöihin kohdistunutta joukkomurhaa ei kuitenkaan itsessään pidetty terroristisena rikoksena. Murhaajan tiedetään olleen erittäin kiinnostunut historian suurista kansanmurhista. Hänen väitetään huudelleen koulussa "valkoisten kansanmurhaa". Monet britit kokevat, että murhaajan motiiveja on pyritty salailemaan.
Argentiinaan talousihmeen tuonut Milei: Epäonnistuneita valtioita ja instituutioita yhdistää henkinen sairaus nimeltä woke, joka on kääntänyt länsimaiset arvot päälaelleen
Argentiinan presidentti Javier Milei osallistui World Economic Forumin kokoukseen Davosissa ja piti maailman eliitin edessä räväkän puheen. Milei arvosteli feminismiin, DEI-periaatteisiin, ympäristöradikalismiin ja sukupuoli-ideologiaan liittyviä ilmiöitä ja luonnehti massamaahanmuuttoa sekä kulttuurista häpeää itsetuhoiseksi. Hän peräänkuulutti länsimaille historiallista muutosta – paluuta juurilleen.
Trump lakkautti UNRWA:n tuen – naispanttivankeja pidettiin vankina Pohjois-Gazan sairaalassa ja UNRWA:n leireillä
Kolme Gazasta vapautettua panttivankia kertoi tiistaina, että heitä pidettiin vangittuina YK:n alaisen UNRWA:n pakolaisleireillä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskeytti ensi töikseen Yhdysvaltain rahoituksen UNRWA:lle presidentin asetuksella virkaanastujaispäivänään maanantaina.
Naispanttivangit joutuivat Gazassa kansan eteen lavalle Hamasin häpäisyseremoniaan – kaksi palestiinalaisvankia kieltäytyi lähtemästä israelilaisesta Keziotin vankilasta Gazaan
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Purra Educa-messuilla: ”Opettajat haluavat puhua kanssani maahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa”
Tutkimus paljastaa maahanmuuton äärimmäisen karun vaikutuksen kantaväestölle: palkat laskevat ja asumisen hinta nousee
Donald Trump aloitti ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi – Antikainen toivoo Euroopan ottavan oppia Trumpin toimenpiteistä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti virkaan astuttuaan 20.1. ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi. Rajalle on lähetetty joukkoja, ja maahanmuuttoviranomaiset suorittavat laajoja ratsioita. Laittomia maahanmuuttajia tullaan karkottamaan massoittain – ja tämä tulee olemaan suurin karkotusaalto Yhdysvaltain historiassa.
Afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lapsiryhmään paljasti Saksan siirtolaispolitiikan lepsuuden – vahvin liittokansleriehdokas lupaa radikaaleja muutoksia
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.