LEHTIKUVA/ARKISTO
Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra nosti puheenvuorossaan esille odotukset talouskasvusta ja kurinalaiset sopeutukset mutta myös elvyttävän investointiohjelman. Puheensa lopussa ministeri toivoi suhteellisuudentajua poliittiseen viestintään.
Purra kertoo kuluneen vuoden olleen Suomen taloudessa haasteellinen.
– Vasta loppuvuodesta olemme nähneet varsinaisen käänteen, ja nyt näyttää siltä, että taloudellinen taantuma on vihdoin takanamme. Ensi vuodelle reaalinen talouskasvu asettunee yhden ja kahden prosentin välille. Julkinen taloutemme tarvitsee todella talouskasvua.
Purra kertoo hallituksen kantavan kortensa kekoon suomalaisten tulevaisuuden turvaamisessa.
– Hallituksen linjaamat seitsemän miljardin suorat sopeutustoimet vakauttavat julkisen talouden kestämättömän kehityksen, jonka perimme ja saimme syliimme kesällä 2023.
– Valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen talousarvioehdotuksesta tunnistaa aivan oikein ne keskeiset haasteet, jotka rasittavat julkista talouttamme tulevien vuosien aikana: ikääntyminen, sote, korot, puolustus, Purra sanoo.
Purran mukaan hallituksen talouspolitiikka lähtee siitä, että vaikeina aikoina hallitus toteuttaa käytännön ja teorian hyviksi havaitsemia toimintalinjoja.
– Suhdannetilanne on ollut synkkä, kyllä. Siksi hallitus tekee investointeja muun muassa väyliin. Investointiohjelman toteutus ajoittuu suhdanteeseen aivan oikein, finanssipolitiikka on elvyttävää. Käyttötalouden menoleikkauksia sen sijaan emme voi lykätä. Luottoluokituksen turvaamiseksi on edettävä käyttömenojen sopeuttamisessa viiveettä.
– Oppositio ei meitä tästä kiitä, mutta tulevat sukupolvet, lapset ja lapsenlapsemme kiittävät, Purra toteaa.
– Mitä tulee hallituksen työllisyystoimiin, niin uusimpien alustavien arvioiden mukaan ne vahvistavat julkista taloutta yli kahdella miljardilla eurolla eli siis jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa arvioitiin. Suhdanne vaikuttaa tietenkin toimenpiteiden täyden vaikutuksen aikatauluun. On kuitenkin todennäköistä, että työllisyys heikentyisi nyt havaittua enemmän ilman hallituksen päättämiä toimenpiteitä.
Politiikkaan kuuluu kärjistäminen ja silloin tällöin liioittelukin, myöntää Purra.
– Uhkailu, puhumattakaan väkivallasta, ei suomalaiseen politiikkaan sen sijaan kuulu. Vaikeina aikoina vastuullinen hallitus joutuu tekemään vaikeita päätöksiä.
– Keskustelu saa olla värikästä, mutta henkilöön käyminen on ala-arvoista. Toivoisin myös määrättyä suhteellisuudentajua poliittisessa viestinnässä, Purra toivoo.
– Otan vain yhtenä esimerkkinä kulttuurin ja taiteen rahoituksen. Eduskunta osoittaa kulttuurin ja taiteen rahoitukseen yli 500 miljoonaa euroa. Tähän päälle tulee vielä rahoitus muista kanavista. Siitä huolimatta oppositiossa ja kansalaisyhteiskunnassa on syntynyt narratiivi murskaavista, alan tuhoavista leikkauksista, vaikka sopeutusta tehdään vain neljän prosentin edestä. Suhteellisuudentaju on pahasti hukassa monilta, monen muunkin säästön kohdalla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus antoi tänään eduskunnalle täydentävän ehdotuksensa koskien vuoden 2025 valtion talousarviota. Esitykseen sisältyy muun muassa hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelmaan liittyviä ehdotuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo esittelypuheessaan Suomen olevan menossa kohti parempaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö on valmistunut. Mietintö toimii pohjana täysistunnon käsittelylle valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt budjettiin lisäyksiä, joista monet ovat Varsinais-Suomelle suotuisia. Kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Ville Valkonen (kok.) kiittelevät monia lisäyksiä.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Suomessa tulisi etsiä Yle-rahoitukselle vertailukohtaa yleiseurooppalaiselta tasolta. Jo yksinomaan pohjoismaisessa vertailussa Yleisradio voidaan todeta sangen pöhöttyneeksi: Suomen Yle on suhteessa jopa 15-25 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, eli leikkuuvaraa yhä olisi.
Keskustan vaihtoehtobudjetti hakisi talouskasvua kymmenistä tuhansista maahanmuuttajista per vuosi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää erityisesti tätä puolueen ”kasvutoimea” haihatteluna.
Eduskunnassa keskustellaan tänään sosiaalidemokraattien, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee vastauspuheenvuorossaan, kuinka useassa olennaisessa asiassa vaihtoehtobudjetit ovat hallituksen linjoilla ja kuinka vähän niistä löytyy todellisia vaihtoehtoja.
Eduskunnassa käytiin tänään palautekeskustelu valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki korosti ryhmäpuheessa talouden kuntoon saamisen merkitystä kestävien, talouskasvua edistävien toimien kautta.
Viikon suosituimmat
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
