Vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander ja kansantalousosaston osastopäällikö Markus Sovala valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen julkistamistilaisuudessa 15. syyskuuta 2016.
Valtionvarainministeriö katsaus: Kiky-sopimus tuo lupauksia paremmasta tulevasta
Suomen talous kasvaa yhä hitaasti, mutta tuore kilpailukykysopimus antaa toiveita paremmasta tulevaisuudesta pidemmällä aikavälillä. Näin arvioi valtionvarainministeriö torstaina julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu noin prosentin.
Kasvu ei riitä nostamaan julkista taloutta
Kasvun hitauden vuoksi velkaantuminen jatkuu säästöistä huolimatta. Julkinen talous pysyy alijäämisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja, kun väestön ikääntyminen kasvattaa menoja samaan aikaan.
Suomen vienti ei ole lähtenyt vielä vetämään toisin kuin Ruotsin, joka nousi kuopasta meitä aiemmin. Ero johtuu Suomen erilaisesta tuotannon rakenteesta.
Viennin ennustetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen nousuun vientimaiden kohtuullisen talouskasvun ja hintakilpailukyvyn parantumisen vuoksi.
Kotimarkkinat vetävät, rakennusala vauhdissa
Taloudesta löytyy kuitenkin myös myönteisiä merkkejä. Taloutta vetää kotimarkkinoiden hyvä kysyntä. Investoinnit kasvavat varsinkin metsäteollisuudessa, huippuna Äänekosken biotuotetehtaan miljardi-investointi. Rakennusala kasvaa kaikkein reippaimmin, vaikka ylikuumenemisesta ei näy merkkejä.
Työttömyys kääntyy laskuun. Viime vuonna se oli 9,4 prosenttia, tänä vuonna se laskee 9 prosenttiin, ensi vuonna 8,8:aan ja vuoden 2018 tasoksi arvioidaan 8,5 prosenttia.
– Elämme erilaista aikaa: ennen tarvittiin 2,5 prosentin talouskasvu, jotta työttömyys alenisi. Nyt se alenee jo yhden prosentin talouskasvulla. Kuinka pitkälle työttömyys voi alentua tällä talouskasvulla, jää nähtäväksi, VM:n kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala aprikoi uutta tilannetta.
Pitäisi löytää kasvua, joka auttaa julkista taloutta
Kuinka pitkään loivan kasvun pitäisi sitten jatkua tai kuinka kovaksi kasvun pitäisi nousta, jotta talouskasvu riittäisi ratkomaan julkisen talouden ongelmia?
Finanssineuvos Mikko Spolander vastasi Suomen Uutisille, ettei tähän ole oikein täsmällistä vastausta. Perinteisesti on laskettu, että jos BKT kasvaa prosentin, julkinen talous kasvaa puoli prosenttia. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Tehokkaampaa olisi, jos työllisyys kasvaisi. Ongelma onkin, mistä saadaan sellaista talouskasvua, joka kohottaa julkista taloutta, Spolander puntaroi.
Työllisyyden kasvaminen matalan kasvun oloissa johtuu siitä, että työpaikkoja syntyy palvelualoille, jotka ovat työvoimavaltaisia ja joilla työpaikkoja syntyy paljon pienemmällä liikevaihdolla kuin teollisuudessa.
Talouskasvua ja tuottavuutta heikentää kymmenen vuoden takaisiin lukuihin verrattuna elektroniikkateollisuuden eli Nokia-efektin poistuminen, joka nosti tuottavuutta 6-8 prosenttia vuodessa.
Inflaatio olisi negatiivinen ilman hallituksen toimia
Hintojen noususta ei ole lähiaikoina huolta. Ilman hallituksen joitakin toimia inflaatio olisi negatiivinen. Silloin pitäisi miettiä, olemmeko siirtyneet deflaatioon.
Korot ovat jo miinuksella, mutta VM arvioi tilanteen palautuvan lähemmäs normaalia melko pian.
Vaikka maailmantalous näyttää hiipuvan, voi se tuottaa myös myönteisiä yllätyksiä: talous voikin ruveta kasvamaan joissakin vientimaissa, mikä vetäisi meitä ylös ennakoitua nopeammin.
Öljyn halpuus yhtäältä auttaa Suomen taloutta, mutta toisaalta se estää Venäjän toipumista. Jos öljy kallistuu, Venäjä toipuu ja se vetäisi Suomen idänkaupan uuteen nousuun.
Kiky-sopimus tuo voittoja lähivuosina
Suurimmat odotukset kohdistuvat kiky-sopimukseen. Se parantaa Suomen teollisuuden kilpailukykyä suurimpiin kilpailijamaihin eli Ruotsiin ja Saksaan verrattuna reippaasti. Yritysten sotu-menot pienenivät 7 prosenttia, mikä on merkittävä säästö.
Kiky-sopimus parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä voitettujen tarjouskilpailujen ja suurten tilausten muodossa.
Voittoihin ja talouskasvuun on syytäkin, sillä Suomi on poikkeuksellinen euromaa siinä, että velkaantumisasteemme vielä kasvaa, kun muissa euromaissa se laskee kriisimaat mukaan lukien.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää