Vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander ja kansantalousosaston osastopäällikö Markus Sovala valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen julkistamistilaisuudessa 15. syyskuuta 2016.
Valtionvarainministeriö katsaus: Kiky-sopimus tuo lupauksia paremmasta tulevasta
Suomen talous kasvaa yhä hitaasti, mutta tuore kilpailukykysopimus antaa toiveita paremmasta tulevaisuudesta pidemmällä aikavälillä. Näin arvioi valtionvarainministeriö torstaina julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu noin prosentin.
Kasvu ei riitä nostamaan julkista taloutta
Kasvun hitauden vuoksi velkaantuminen jatkuu säästöistä huolimatta. Julkinen talous pysyy alijäämisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja, kun väestön ikääntyminen kasvattaa menoja samaan aikaan.
Suomen vienti ei ole lähtenyt vielä vetämään toisin kuin Ruotsin, joka nousi kuopasta meitä aiemmin. Ero johtuu Suomen erilaisesta tuotannon rakenteesta.
Viennin ennustetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen nousuun vientimaiden kohtuullisen talouskasvun ja hintakilpailukyvyn parantumisen vuoksi.
Kotimarkkinat vetävät, rakennusala vauhdissa
Taloudesta löytyy kuitenkin myös myönteisiä merkkejä. Taloutta vetää kotimarkkinoiden hyvä kysyntä. Investoinnit kasvavat varsinkin metsäteollisuudessa, huippuna Äänekosken biotuotetehtaan miljardi-investointi. Rakennusala kasvaa kaikkein reippaimmin, vaikka ylikuumenemisesta ei näy merkkejä.
Työttömyys kääntyy laskuun. Viime vuonna se oli 9,4 prosenttia, tänä vuonna se laskee 9 prosenttiin, ensi vuonna 8,8:aan ja vuoden 2018 tasoksi arvioidaan 8,5 prosenttia.
– Elämme erilaista aikaa: ennen tarvittiin 2,5 prosentin talouskasvu, jotta työttömyys alenisi. Nyt se alenee jo yhden prosentin talouskasvulla. Kuinka pitkälle työttömyys voi alentua tällä talouskasvulla, jää nähtäväksi, VM:n kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala aprikoi uutta tilannetta.
Pitäisi löytää kasvua, joka auttaa julkista taloutta
Kuinka pitkään loivan kasvun pitäisi sitten jatkua tai kuinka kovaksi kasvun pitäisi nousta, jotta talouskasvu riittäisi ratkomaan julkisen talouden ongelmia?
Finanssineuvos Mikko Spolander vastasi Suomen Uutisille, ettei tähän ole oikein täsmällistä vastausta. Perinteisesti on laskettu, että jos BKT kasvaa prosentin, julkinen talous kasvaa puoli prosenttia. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Tehokkaampaa olisi, jos työllisyys kasvaisi. Ongelma onkin, mistä saadaan sellaista talouskasvua, joka kohottaa julkista taloutta, Spolander puntaroi.
Työllisyyden kasvaminen matalan kasvun oloissa johtuu siitä, että työpaikkoja syntyy palvelualoille, jotka ovat työvoimavaltaisia ja joilla työpaikkoja syntyy paljon pienemmällä liikevaihdolla kuin teollisuudessa.
Talouskasvua ja tuottavuutta heikentää kymmenen vuoden takaisiin lukuihin verrattuna elektroniikkateollisuuden eli Nokia-efektin poistuminen, joka nosti tuottavuutta 6-8 prosenttia vuodessa.
Inflaatio olisi negatiivinen ilman hallituksen toimia
Hintojen noususta ei ole lähiaikoina huolta. Ilman hallituksen joitakin toimia inflaatio olisi negatiivinen. Silloin pitäisi miettiä, olemmeko siirtyneet deflaatioon.
Korot ovat jo miinuksella, mutta VM arvioi tilanteen palautuvan lähemmäs normaalia melko pian.
Vaikka maailmantalous näyttää hiipuvan, voi se tuottaa myös myönteisiä yllätyksiä: talous voikin ruveta kasvamaan joissakin vientimaissa, mikä vetäisi meitä ylös ennakoitua nopeammin.
Öljyn halpuus yhtäältä auttaa Suomen taloutta, mutta toisaalta se estää Venäjän toipumista. Jos öljy kallistuu, Venäjä toipuu ja se vetäisi Suomen idänkaupan uuteen nousuun.
Kiky-sopimus tuo voittoja lähivuosina
Suurimmat odotukset kohdistuvat kiky-sopimukseen. Se parantaa Suomen teollisuuden kilpailukykyä suurimpiin kilpailijamaihin eli Ruotsiin ja Saksaan verrattuna reippaasti. Yritysten sotu-menot pienenivät 7 prosenttia, mikä on merkittävä säästö.
Kiky-sopimus parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä voitettujen tarjouskilpailujen ja suurten tilausten muodossa.
Voittoihin ja talouskasvuun on syytäkin, sillä Suomi on poikkeuksellinen euromaa siinä, että velkaantumisasteemme vielä kasvaa, kun muissa euromaissa se laskee kriisimaat mukaan lukien.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää