Valtiontalous on hankalassa tilanteessa – “Menot tulee laittaa tärkeysjärjestykseen”

Kevään kehysriihineuvottelu saatiin päivässä käsitellyksi, mutta menokuriin palaamista hallitus ei nähnyt velkaantumisesta huolimatta tarpeelliseksi. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri vaati tänään julkisen talouden suunnitelmasta käydyssä täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa hallitusta laittamaan menot tärkeysjärjestykseen ja suomalaisten pärjäämisen etusijalle.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia tehdyt määrärahakorotukset jätettiin kehyksien ulkopuolelle, kuten myös koronaan liittyvien menojen osalta aiemmin tehtiin. Hallitus jätti julkisen talouden tasapainottamisen seuraavan hallituksen vaivaksi, jolloin menoja joudutaan priorisoimaan aivan eri otteella.

– Kehyspoikkeuksella mahdollistetut lisäpanostukset maanpuolustukseen ja energiariippumattomuuden edistämiseen ovat perusteltuja, eivätkä perussuomalaiset vastusta niihin ehdotettuja menolisäyksiä, totesi kansanedustaja Leena Meri.

– Olisimme halunneet enemmänkin päätöksiä suomalaisten tukemiseksi: perussuomalaiset helpottaisivat kotitalouksien ja yritysten ahdinkoa laskemalla polttoaineiden valmisteveroja EU:n minimitasolle, kuten esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat tehneet.

– Polttoaineiden hintojen laskeminen auttaisi niin ongelmissa olevaa kuljetusalaa kuin myös jokaista suomalaista, sillä käsistä karanneet kuljetuskustannukset valuvat lopulta kuluttajahintoihin. Polttoaineiden hinnoista yli puolet on veroja, ja öljyä saadaan ostettua muualtakin kuin Venäjältä, jolloin veroale ei ole Putinin sotakassan tukemista.

Valtion menot kasvavat

Jotta kotitalouksien ja yritysten ostovoimaa voitaisiin tukea, tulee menoja priorisoida ja leikata. Tällä hallituskaudella on edetty päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämistä perussuomalaiset pitävät hankkeena tarpeettomana, ja sillä tuskin saadaan aikaiseksi haluttuja vaikutuksia.

– Hyvinvointialueuudistuksen hintalappu ei ole vieläkään kaikilta osin selvillä. Sen budjettia paikkaillaan tulevina vuosina. Hallintoa lisätään ja omista palkkioista aluevaltuustoissa huolehditaan, mutta suoraan kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä tukevia päätöksiä on tullut säästeliäästi.

– Kehitysavusta tai haitallisen maahanmuuton kustannuksista ei edelleenkään säästetä. Kehitysyhteistyön määrärahoja tulisi kohdentaa nykyistä enemmän ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokulujen kattamiseen. Kehitysyhteistyö pitäisi myös ehdollistaa saajamaan Venäjä- ja ihmisoikeuskantojen osalta, Meri esitti.

Kehitysavulla tuetaan sotaa ja ruokitaan korruptiota

Suomi antaa miljoonia euroja sellaisille valtioille, jotka äänestivät YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjän erottamista vastaan. Siten kehitysavulla tuetaan Venäjää tukevia valtioita ja sen lisäksi ruokitaan korruptiota, kuten tutkimukset ovat useasti osoittaneet.

– EU:n pöydissä ovat alkaneet jo puheet uudesta tukipaketista, jonka avulla Venäjän hyökkäyksen aiheuttamia talousvaikutuksia tasataan. Perussuomalaiset vastustivat koronan takia tehtyä tulonsiirtoa, ja vastustamme myös seuraavaa pakettia, jolla suomalaisista tehdään eteläisten jäsenmaiden maksumiehiä. EU:n tukipakettien järjettömyys tiivistyy siihen, että Italiassa on tehty elvytysvaroista 20 miljardin euron edestä energiatehokkuutta parantavia remontteja.

– Suomalaiset saavat itse pärjätä kohoavien kustannusten kanssa, kun Italia tarjoaa kansalaisilleen kotien ilmaiset remontit. Kyllä italialaisten kelpaa, kun Suomi ja muut vastuulliset maat tämän lystin tukimiljardeillaan kustantavat, Meri moitti.

Oikeudenhoidon resurssipulasta huomautettu toistuvasti

Lakivaliokunnassa on saatu toistuvasti kuulla ja huomauttaa siitä, miten tiukalla oikeuslaitoksen ja oikeudenhoidon resurssit ovat. Käsiteltävänä olleessa selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuoteen 2026 saakka itse ongelmaan – puutteelliseen perusrahoitukseen – ei ole kiinnitetty huomiota riittävällä vakavuudella.

– Määrärahoja lisätään esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksesta syntyvän tarpeen paikkaamiseksi sekä pahimpien ruuhkien purkamiseen, mutta varsinainen ongelma jää ratkaisematta.

– Sinänsä myönteisistä lisämäärärahoista huolimatta henkilöstöä on liian vähän työmäärään nähden ja henkilöstö on kuormittunut. Tämä käy huolestuttavan selvästi ilmi esimerkiksi tuoreesta Tuomariliiton selvityksestä. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kokee stressioireita tai työuupumusta aina tai usein.

– Puolet ammattikunnasta kokee työuupumusta, jolloin perusrahoituksen ongelmat pitäisi korjata kiireellisesti tässä yhteydessä eikä jättää ongelmien ratkaisua muiden huoleksi, sanoi Meri.

Menot tärkeysjärjestykseen

Valtiontalous on hankalassa tilanteessa, sillä Suomella on oikeusvaltion ydintehtävissä vakavaa perusrahoituksen puutetta. Toisaalta olisi kyettävä myös leikkaamaan menoja ja hillitsemään velkaantumista. Myös muita perusteltuja ja välttämättömiä menolisäyksiä on tehtävä. Esimerkiksi hoitajien ansaitsemat palkankorotukset tulevat lisäämään julkisen sektorin kuluja.

– Menot tulee laittaa tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaiset poikkeaa tämän kysymyksen osalta muista puolueista, sillä meidän on helppo osoittaa satojen miljoonien säästöt haitallisen maahanmuuton lopettamisesta sekä kehitysavun leikkaamisella. Perussuomalaisille suomalaisten hyvinvointi ja pärjääminen on tärkein tavoite, Meri kertoi.