LEHTIKUVA
Valtion median ei tarvitse olla pyhä lehmä: Ruotsin radio vähentää 180 tehtävää
Ruotsin radio ei jää talousahdingossa tuleen makaamaan. Valtion media ei ole pyhä lehmä, vaan kustannusten leikkaukset alkavat nopealla aikataululla. Mankeliin menee aluksi 180 työtehtävää radiosta. Muu julkinen media odottaa vielä vuoroaan.
Syynä julkisen palvelun 250 miljoonan kruunun leikkauksiin ovat muun muassa inflaatio, kustannusten nousu ja varautuminen kiristyvään turvallisuustilanteeseen. Tämä tarkoittanee lisäkustannuksia kriisiajan tekniikkaan, tiloihin sekä työvälineisiin.
Radion uusi organisaatio aloittaa aprillipäivänä mutta koko 2024 tulee olemaan muutosten vuosi. 180 tointa katoaa. 45 henkilöä pääsee eläkeratkaisujen piiriin, 40 katoaa ”luonnollisen poistuman” kautta ja jäljelle jäävät vajaat 100 saanevat kenkää.
Ruotsin radio kustantaa veronmaksajille kolme miljardia kruunua vuodessa ja talossa on 2 300 työntekijää.
Vähemmistöpalveluista leikataan
Lähetyksistä katoaa paljon muilla kuin ruotsin kielellä toimitettuja ohjelmia. Mennä saavat kiinakielinen podi, lakkautuslistalla on myös vaikkapa venäjänkielisiä ja tigrinjankielisiä ohjelmia.
– Kuuntelijoillemme tämä on shokki, lausuu tuottaja Lorin Ibrahim SR:n kurdinkielisestä toimituksesta uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
Ilmastokirjeenvaihtajakin saa lähteä. Leikkuri iskee myös uskonnollisiin ohjelmiin, puutarhanhoitoon sekä toivemusiikkiin.
”Radio Finska ei irtisano ketään”
Tuuli käy suomenkielistenkin lähetysten ylitse. Vanhat ruotsinsuomalaiset kuuntelijat siirtyvät pikkuhiljaa taivaskanaville, eikä ääniradio ole uusille suomensukupolvisille se ensimmäinen mediavalinta.
– Finskassa ilmapiiri on järkyttynyt, kun meiltä viedään 8–10 tehtävää nykyisistä 37 tehtävästä. On lamauttava ajatus, että näin monta tehtävää voidaan viedä kertaheitolla. Olimme shokissa ja haukoimme henkeämme, kun saimme tiedon leikkauksesta, toimitusosaston puheenjohtaja Virpi Inkeri sanoo Journalistin verkkopalvelussa.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Radio Finska ei joudu irtisanomaan ketään, toteaa puolestaan kanavapäällikkö Helena Huhta Hermans SR:n sivuilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tigrinja leikkaukst valtion media Helena Huhta Hermans Virpi Inkeri Lorin Ibrahim Radio Finska julkisrahoitteinen yleisradiotoiminta kustannussäästöt julkinen palvelu SR Ruotsin radio irtisanomiset Yleisradio SVT Säästöt Kiina Suomi Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”
Vigelius Halla-ahon ja Yleisradion sanasodasta: ’’Yle joutaakin jo leikkuriin’’
Mediapomo: Yle on yksi syy kotimaisen median ahdingolle
EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone
Yle markkinoi vimmatusti hallituksen vastaista mielenosoitusta, tilaisuuden juontaa Ylelle pitkään työskennellyt aktivistitoimittaja – suoraan vihreiden valtuustoryhmästä
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.