LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valtalehden kolumnistin hätähuuto väestön vaihtuessa: Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut
Ulkomaalaistaustaisten lasten suhteellinen osuus kasvaa kovaa vauhtia Ruotsissa, ja samalla kasvavat puutteellisen kielitaidon aiheuttamat ongelmat. Lapset eivät välttämättä enää opi ruotsia tai edes kotikieltään riittävän hyvin selvitäkseen eteenpäin elämässä. Kantaruotsalaisista on tulossa vähemmistö omassa, yhä pahemmin sirpaloituvassa maassaan, väittää Expressenin kolumnisti lehden pääkirjoitussivulla.
Toimittaja ja kirjailija Hanif Bali on lähtöisin Iranista. Hän muistuttaa Expressenin pääkirjoitussivun kolumnissaan, että ensimmäinen iranilainen tuli Ruotsiin jo 1610-luvulla. Kyseinen Abdullah kääntyi kristinuskoon, muutti nimensä, nai ruotsalaisen naisen ja päätyi töihin Kustaa II Adolfin hovitallimestariksi.
Kyseisen Thure Spahandelinin (ex-Abdullah siis) poika Mårten puhui ainoastaan ruotsia ja kasvoi sisään ruotsalaisiin normeihin ja kulttuuriin. Sittemmin Mårten nai ruotsalaistytön ja näin iranilaisgeenit katosivat hiljalleen osaksi ruotsalaista perimää. (Esi-isä Abdullahin perilliset valitsivat sittemmin sukunimekseen Sandelin.)
Se oli ennen se.
Ruotsi muuttuu nopeasti ja peruuttamattomasti
Ruotsin tilastokeskus SCB:n mukaan jonkin sortin ulkomaalaisen taustan omaavat lapset ovat voimakkaimmin kasvava osa paikallista demografiaa.
– Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut. Malmössä vain 32 prosentilla peruskoululaisista molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Göteborgissa luku on 46 prosenttia ja Tukholmassa 50, Bali kirjoittaa.
– Luvut kätkevät sen tosiasian, että myös toisen sukupolven segregaatiosta kärsivät ovat alkaneet saada lapsia. SCB:n tilastoissa nämä lapset lasketaan ruotsalaistaustaisiksi, koska heidän vanhempansa on syntyneet Ruotsissa. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he osaisivat ruotsia tai olisivat sisäistäneet maan normit ja kulttuurin.
Kieli on avain yhteiskuntaan
Ihminen oppii sekä kielen, että kulttuurin sosiaalisen ympäristönsä kautta. Ja helpoiten tämä tapahtuu Banin mukaan lapsena. Lapsi sosiaalistuu automaattisesti leikkikaveriensa kautta.
– Mutta jo nyt ruotsalaislasten puute johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, Bani päättelee.
On mahdollista, että lapsista tulee ”kielettömiä” eli he eivät pysty kommunikoimaan riittävällä tasolla ruotsiksi saatikka omalla kotikielellään. Tämä taas saattaa johtaa vaikeuksiin koulunkäynnissä.
Valitulla polulla jatkaminen johtaa Balin mielestä ”sirpaloituneeseen, monietniseen yhteiskuntaan”. Isolla osalla väestöä ei ole mitään suhdetta paikalliseen kielen tai kulttuuriin ja heidät on ”dumpattu” ghettoihin kestämättömiin sosiaalisiin olosuhteisiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sirpaloituminen monietninen yhteiskunta sosiaalistuminen sosiaalinen ympäristö toisen polven segregaatio väestötiede yhteiskunnat normit Thure Spahandelin puutteellinen kielitaito kotikieli Hanif Bali ulkomaalaistaustaiset lapset kantaruotsalainen Demografia äidinkieli oppimisvaikeudet koululaiset lapset Kulttuuri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Koko kotoutumisselonteko perustuu virheellisiin väittämiin – Suomen siirryttävä kotouttamisesta kotiuttamiseen
Maahanmuutto ja väestöpolitiikka ovat koko Suomen kohtalonkysymyksiä – “Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä”
Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi
Ristivetoa koululaitoksessa: Ruotsidemokraatit lopettaisi vieraskielisen äidinkielen opetuksen – Malmössä taas saatetaan käydä koulua pian arabiaksi
Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää