

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valtalehden kolumnistin hätähuuto väestön vaihtuessa: Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut
Ulkomaalaistaustaisten lasten suhteellinen osuus kasvaa kovaa vauhtia Ruotsissa, ja samalla kasvavat puutteellisen kielitaidon aiheuttamat ongelmat. Lapset eivät välttämättä enää opi ruotsia tai edes kotikieltään riittävän hyvin selvitäkseen eteenpäin elämässä. Kantaruotsalaisista on tulossa vähemmistö omassa, yhä pahemmin sirpaloituvassa maassaan, väittää Expressenin kolumnisti lehden pääkirjoitussivulla.
Toimittaja ja kirjailija Hanif Bali on lähtöisin Iranista. Hän muistuttaa Expressenin pääkirjoitussivun kolumnissaan, että ensimmäinen iranilainen tuli Ruotsiin jo 1610-luvulla. Kyseinen Abdullah kääntyi kristinuskoon, muutti nimensä, nai ruotsalaisen naisen ja päätyi töihin Kustaa II Adolfin hovitallimestariksi.
Kyseisen Thure Spahandelinin (ex-Abdullah siis) poika Mårten puhui ainoastaan ruotsia ja kasvoi sisään ruotsalaisiin normeihin ja kulttuuriin. Sittemmin Mårten nai ruotsalaistytön ja näin iranilaisgeenit katosivat hiljalleen osaksi ruotsalaista perimää. (Esi-isä Abdullahin perilliset valitsivat sittemmin sukunimekseen Sandelin.)
Se oli ennen se.
Ruotsi muuttuu nopeasti ja peruuttamattomasti
Ruotsin tilastokeskus SCB:n mukaan jonkin sortin ulkomaalaisen taustan omaavat lapset ovat voimakkaimmin kasvava osa paikallista demografiaa.
– Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut. Malmössä vain 32 prosentilla peruskoululaisista molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Göteborgissa luku on 46 prosenttia ja Tukholmassa 50, Bali kirjoittaa.
– Luvut kätkevät sen tosiasian, että myös toisen sukupolven segregaatiosta kärsivät ovat alkaneet saada lapsia. SCB:n tilastoissa nämä lapset lasketaan ruotsalaistaustaisiksi, koska heidän vanhempansa on syntyneet Ruotsissa. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he osaisivat ruotsia tai olisivat sisäistäneet maan normit ja kulttuurin.
Kieli on avain yhteiskuntaan
Ihminen oppii sekä kielen, että kulttuurin sosiaalisen ympäristönsä kautta. Ja helpoiten tämä tapahtuu Banin mukaan lapsena. Lapsi sosiaalistuu automaattisesti leikkikaveriensa kautta.
– Mutta jo nyt ruotsalaislasten puute johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, Bani päättelee.
On mahdollista, että lapsista tulee ”kielettömiä” eli he eivät pysty kommunikoimaan riittävällä tasolla ruotsiksi saatikka omalla kotikielellään. Tämä taas saattaa johtaa vaikeuksiin koulunkäynnissä.
Valitulla polulla jatkaminen johtaa Balin mielestä ”sirpaloituneeseen, monietniseen yhteiskuntaan”. Isolla osalla väestöä ei ole mitään suhdetta paikalliseen kielen tai kulttuuriin ja heidät on ”dumpattu” ghettoihin kestämättömiin sosiaalisiin olosuhteisiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sirpaloituminen monietninen yhteiskunta sosiaalistuminen sosiaalinen ympäristö toisen polven segregaatio väestötiede yhteiskunnat normit Thure Spahandelin puutteellinen kielitaito kotikieli Hanif Bali ulkomaalaistaustaiset lapset kantaruotsalainen Demografia äidinkieli oppimisvaikeudet koululaiset lapset Kulttuuri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Koko kotoutumisselonteko perustuu virheellisiin väittämiin – Suomen siirryttävä kotouttamisesta kotiuttamiseen

Maahanmuutto ja väestöpolitiikka ovat koko Suomen kohtalonkysymyksiä – “Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä”

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Ristivetoa koululaitoksessa: Ruotsidemokraatit lopettaisi vieraskielisen äidinkielen opetuksen – Malmössä taas saatetaan käydä koulua pian arabiaksi

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää