Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sai taas nenilleen, Mauri Peltokangas syytön – Hovioikeuden mukaan poliittinen sananvapaus sallii myös tietynlaisen liioittelun ja provokaation

“Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät ole kiihottamisrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitettu ihmisryhmä.” Tähän virkkeeseen kiteytyy hovioikeuden tänään antama, kansanedustaja Mauri Peltokangasta koskeva vapauttava päätös.

Syyttäjä oli vaatinut, että käräjäoikeuden aikaisemmin antama vapauttava tuomio kumotaan ja kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) sakkorangaistukseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Hovioikeus päätyi samaan kuin käräjäoikeus aiemmin. Mauri Peltokangas on syytön.

Syytteen nosti alun perin valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Tapauksen poliittista luonnetta oudoksuttiin jo alusta asti, sillä keskustan kansanedustaja Juha Pylväs käytti kesällä 2021 aivan samanlaista kieltä, mutta välttyi syytteeltä.

Suomen Uutiset on vuosien varrella julkaissut useita uutisia Toiviaisen ilmeisen politisoituneista ratkaisuista. Hän jäi eläkkeelle 2021 syyskuussa.

Sananvapauden rajoissa

Hovioikeus perusteli nyt tekemäänsä päätöstään seuraavasti:

“Peltokankaan ensimmäisestä kirjoituksesta ilmenee, että hän on tarkoittanut ilmauksella ”loisiva elintasosurffari” sekä kielteisen että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Kirjoitus on siten yleistävä ja sitä on jossain määrin pidettävä sävyltään solvaavana. Kirjoituksessa Peltokangas vastaa lainaamansa sisäministeri Ohisalon lausumaan, ja kirjoitus koskee turvapaikkapolitiikkaa. Kysymys on poliittisesta puheesta, jossa Peltokangas samanaikaisesti arvostelee kärkevästi turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.

Peltokankaan toista kirjoitusta on kokonaisuutena arvioiden pidettävä sävyltään alentavana, mutta myös sarkastisena. Peltokangas mainitsee tekstissään Mogadishun murteen, vuohipaimenet, kamelin ja lentävän maton. Lopuksi hän toteaa, että suomalaisuus on hyve. Asiayhteydestä ilmenee, että kirjoitus koskee maahanmuuttajia. Tekstistä välittyy mielikuva, että elämä olisi Peltokankaan mielestä parempaa ilman näitä ulkomaalaisuuteen liittyviä osatekijöitä.

Poliittinen sananvapaus sallii myös tietynlaisen liioittelun ja provokaation. Kuten käräjäoikeuden tuomion sivuilla 6–7 selostetusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä ilmenee, sananvapaus koskee myös loukkaavien ja järkyttävien tietojen ja ajatusten esittämistä. Poliittista puhetta ei saa rajoittaa ilman pakottavia syitä. Toisaalta poliittisessa keskustelussakaan ei saa selvästi ylittää sitä, mitä sananvapaus suojaa. Sananvapauden ulkopuolelle jäävät vihapuhe eli kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen (PeVL 52/2014 vp s. 4) sekä ihmisarvoa loukkaavien lausumien levittäminen, kuten esimerkiksi sellainen panettelu, jossa kansanryhmään kuuluvia henkilöitä väitetään biologisin tai vastaavin perustein muita alempiarvoisiksi tai näitä ihmisiä verrataan eläimiin.

Peltokankaan käyttämistä ilmaisuista etenkin ”loisivat” on alentava ja sitä voidaan pitää loukkaavana, minkä lisäksi se on myös poliittisen puheen yhteydessä omiaan jossain määrin lietsomaan suvaitsemattomuutta yhteiskunnassa. Toisaalta ilmaisua on käytetty korostamaan kirjoittajan sisäministeri Ohisalon poliittisesta kannasta poikkeavaa näkemystä ja yksittäisenä kannanottona ilmaisun loukkaavuus jää tässä kirjoituksen asiayhteydessä suhteellisen vähäiseksi. Tähän nähden ja ottaen erityisesti huomioon sananvapauden merkittävän painoarvon varsinkin poliittisen puheen yhteydessä (KKO 2022:63, kohta 18), hovioikeus katsoo, että Peltokangas ei ole rikoslain 11 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla panetellut tai solvannut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Syytteessä tarkoitettujen kirjoitusten on katsottava pysyneen sallitun liioittelun ja provokaation rajoissa.

Näillä lisäperusteluilla hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.”