

LEHTIKUVA
Väliaikainen rajavalvonta puolitti Saksaan tulevien luvattomien tulijoiden määrän
Rajavalvonnan palauttaminen kuukaudeksi Puolan, Tshekin ja Sveitsin vastaiselle rajalle vähensi Saksaan luvattomasti yrittävien määrän puoleen. Poliisi sai kiinni satoja etsintäkuulutettuja sekä 266 ihmissalakuljettajaa.
Kun rajan ylitti aikaisemmin päivittäin lähes 700 ihmistä, niin valvonnan alettua heidän määränsä väheni päivässä noin kolmeensataan.
Rajavalvonnasta Saksassa vastaavan liittovaltion poliisin tarkistamista henkilöistä 11 000 oli tulossa Saksaan luvattomasti.
Yli 4 800 henkilöllä oli maahantulokielto, 266 pidätettiin epäiltyinä ihmissalakuljetuksesta, 670 henkilöstä oli voimassa oleva pidätysmääräys.
”Oheistuotteena” poliisit paljastivat 329 huumausaine-, 173 ampuma-ase- ja 79 räjähdysainerikosta. Varastetulla autolla tai varastetulla passilla oli liikkeellä 394 ihmistä.
Yllättävät tulokset saivat tähän asti EU:n sisäistä rajavalvontaan tiukasti vastustaneen sisäministeri Nancy Faeserin (sd) määräämään väliaikaiselle valvonnalle 20 päivää jatkoaikaa.
Pysyvää rajavalvontaa on ollut Saksassa vuoden 2016 suuren pakolaisaallon jälkeen tähän asti vain Itävallan vastaisella rajalla.
Kuntien tahto ja voimavarat lopussa
Rajavalvonnan tehostaminen on eräs yritys estää Saksan siirtolais-, maahantulo- ja pakolaispolitiikka ajautumasta täydelliseen kaaokseen.
Yhä useammat saksalaiskunnat valittavat voimavarojen loppumisesta. Niiden kapasiteetti ei riitä kuntaliiton mukaan kunnolla edes nykyisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten majoittamiseen ja asioiden hoitamiseen puhumattakaan, että ne pakotettaisiin ottamaan lisää tulijoita. Myös vapaaehtoisten auttajien into on hiipumassa.
Yksikään paikkakunta ei ole julistautunut enää ”avoimeksi satamaksi”, kuten vielä sadat kunnat ja kaupungit kaksi vuotta sitten.
Monissa kunnissa pelätään asukkaiden vastarintaa, jos urheilu- ja liikuntahalleja otetaan pakolaisten majoitustiloiksi. Myös monet raiskaustapaukset ja käsittämättömät väkivallanteot ovat tulehduttaneet turvapaikanhakijoiden ja kanta-asukkaiden välejä.
Berliinissä, jossa asuu yli 90 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa, jännitteitä lisää senaatin päätös sijoittaa tulijoita myös neljän tähden hotelliin samaan aikaan, kun kaduilla asuu yli 4 000 koditonta.
Vahvistaa siirtolaispolitiikan uudistamistarvetta
Saksan perustuslakituomioistuimen eläkkeellä oleva presidentti Hans-Jürgen Papier osui sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien muodostaman hallituksen arkaan paikkaan arvioidessaan, että nykyinen turvapaikkakäytäntö suorastaan houkuttelee laittomaan maahantuloon. Hänen mielestään turvapaikan saamisesta olisi päätettävä ennen kuin hakijat ovat tulleet Saksaan.
Siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden houkuttelusta muita maita runsaammilla ja helpommin saatavilla olevilla eduilla syyttää hallitusta myös oikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) sekä monet kristillisdemokraattiset poliitikot.
Väliaikaisen rajavalvonnan yllättävä tulos tukee vaatimuksia rajojen avoinna pitämistä edellyttävän Schengenin sopimuksen uudistamisesta.
– Rajavalvonnan näin suuri vaikutus tulijoiden määrään sekä muut tulokset osoittavat, miten kurjassa jamassa Schengen-järjestelmä tällä hetkellä on, totesi Brandenburgin sisäministeri Michael Stübgen (CDU) RBB-yleisradion haastattelussa.
Brandenburgin osavaltiolla ja Puolalla on yhteistä rajaa 264 kilometriä.
Pakistanissa odottaa 1,7 miljoonaa afgaania
Saksalaiseen ja eurooppalaiseen turvapaikka- ja siirtolaistilanteeseen on tiedossa lisää ongelmia, jos unkarilaisten turvallisuusviranomaisten varoitukset islamististen terrorijärjestöjen Talebanin, Isisin, Al-Qaidan ja Hamasin työntymisestä mukaan ihmissalakuljetusbisnekseen pitävät paikkansa.
Kysymys ei ole pelkästään halusta päästä osalliseksi rikollisen toiminnan rahavirroista vaan myös vaarasta, että tulijoiden mukana ujutetaan Eurooppaan radikaaleja muslimeja ja terroritekoihin valmiita ”nukkujia”.
Tulijoiden loppumisesta ei ole pelkoa. Pelkästään Pakistanissa odottaa yli 1,7 miljoonaa Pakistanin hallituksen hätistelemää paperitonta afganistanilaista, joista monien haaveena on päästä Eurooppaan keinolla millä hyvänsä.
Saksassa on jätetty tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 286 638 turvapaikkahakemusta. Määrä on 58 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Hakijoista 47 prosenttia on naisia ja lapsia. Eniten Saksaan tulee turvapaikanhakijoita Syyriasta, Turkista ja Afganistanista. Lukuun eivät sisälly Ukrainasta tulleet sotapakolaiset, joita Saksaan on saapunut yli 1,1 miljoonaa.
Artikkelia korjattu 29.11.2023 klo 14.54.
PERTTI RÖNKKÖ, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hans-Jürgen Papier Michael Stübgen Nancy Faeser Schengen-sopimus Pakistan Siirtolaiskriisi Laiton maahantulo Rajavalvonta Maahanmuuttopolitiikka Eurooppa Turvapaikanhakijat Turvallisuus Terrorismi Saksa Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sadat saksalaispoliisit ratsasivat terroristijärjestö Hamasin kannattajien kiinteistöjä eri puolilla maata

Sisäministeri Rantanen itärajan sulkemispäätöksestä: Mikäli ilmiö jatkuu, päätöstä tullaan jatkamaan

Puolan kansanäänestyksessä vankka tuki raja-aidalle ja selkeä vastustus EU:n pakottamalle laittomien siirtolaisten taakanjaolle

Hakkarainen Keskisuomalaisessa: Jos mitään ei tehdä, Euroopasta tulee Afrikka kaikkine ääri-islam-kiroineen

Kansanedustaja Lehtinen haluaa lisää kiristyksiä turvapaikkaprosessiin: “Tilanne Venäjän hybridivaikuttamisen osalta ei tule muuttumaan parissa viikossa mihinkään”

Tuore palestiinalaisalueiden AWRAD-gallup: Hamasin tekemän terrori-iskun kannatus palestiinalaisten keskuudessa 75 prosenttia

Kurdiliiton hallituksen jäsen joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Vantaan Myyrmäessä

Vaihtoehto Saksalle -puolue luokiteltiin “varmennetusti äärioikeistolaiseksi” myös Sachsenin osavaltiossa

Hamasin terroristeja pidätettiin Saksassa ja Hollannissa – kiinniotetuilla tiiviit yhteydet Hamasin johtoon
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää