Pääministeri Jyrki Kataisen johdolla koko EU-eliitti on hehkuttanut EU:n rahoitusratkaisun hyvyyttä. Ei tarvitse paljoa kurkistaa sumuverhon taakse, kun huomaa väitteiden perättömyyden.
Yksi luku kertoo tällä kertaa olennaisen: Päättyvällä rahoituskaudella Suomen maksuosuus oli 0,22 % bruttokansantuotteesta. Tulevalla kaudella se tulee olemaan noin 0,31 %.
Paljon puhuttu ja arvosteltu EU-byrokratia oli rahoituskehysratkaisun suurin voittaja. Päättyvällä kaudella hallintoon upposi 56 miljardia. Tulevalla kaudella summa on 70 miljardia euroa. Kasvua on 25 %. Se tietää entistä enemmän paperisotaa ja entistä enemmän tarpeettomia direktiivejä.
Tällä hetkellä Britannia, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi saavat erilaisia alennuksia maksuistaan ja arvonlisäveron tilityksistä. Nyt Tanska sai neuvoteltua itsensä samaan joukkoon. Suomi ei edes yrittänyt.
Myönteistäkin uudessa rahoituskehysratkaisussa on. Budjetti ei paisunut niin paljon, kuin kiihkeimmät liittovaltion rakentajat olisivat halunneet. Suuri kiitos siitä Britannialle ja pääministeri David Cameronille.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps)
