MATTI MATIKAINEN
Väkivallan uhka ensihoitajia kohtaan noussut – “Päihtynyt asiakas yritti puristaa kurkusta”
Suomen Palomiesliitto ja Suomen Ensihoitoalanliitto ajavat rikoslakiin muutosta, joka huomioisi paremmin ensihoidon työturvallisuuden. – Muutos on välttämätön, sillä ensihoitajalla on nykyisin kohonnut riski joutua väkivallan uhriksi, sanoo ensihoitaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen.
Suomen Palomiesliitto SPAL tiedotti äskettäin ajavansa yhteistyössä Suomen Ensihoitoalanliiton kanssa muutosta rikoslakiin, joka paremmin huomioisi ensihoidon työturvallisuuden.
Kysymys on uudistuksesta, jossa pelastustyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan.
Ensihoito viittaa ammattihenkilöstön hoitolaitoksen ulkopuolella tai onnettomuuspaikalla potilaalle antamaan hoitoon.
Laki ei riittävästi suojaa ensihoitajia
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen jätti tammikuussa kirjallisen kysymyksen asianomaisen ministerin vastattavaksi. Ronkainen kysyy, onko hallitus harkinnut ensihoitajille samanlaista oikeudellisesta asemaa rikoslaissa kuin virkamiehillä nyt on.
– Ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan määrä on kasvussa. Suomen oikeusjärjestelmässä on kuitenkin linjattu, ettei ensihoitotehtävissä käytetä julkista valtaa. Tämän takia tekijät tuomitaan pahoinpitelystä eikä vakavammasta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Tämä on mielestäni väärin, Ronkainen toteaa.
Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ensihoitaja Mari Rantanen katsoo, että lakimuutos on välttämätön.
– Ensihoitajalla on kohonnut riski joutua väkivallan uhriksi, mutta silti lainsäätäjä ei tietyllä tapaa suojaa meitä samalla tavalla kuin virkamiehiä. Nyt jos joku lyö tai muuten kohdistaa työtehtävässä olevaan ensihoitajaan väkivaltaa, se on käytännössä yleensä tavallinen pahoinpitelyrikos. Tilanne on monessa mielessä ongelmallinen, Rantanen sanoo.
Vuosittain jopa satoja uhka- ja väkivaltatilanteita
Rantanen on työskennellyt ensihoitajana 16 vuotta. Hän sanoo, että vuosien kuluessa väkivallan uhka on selvästi lisääntynyt.
– Aiemmin ajateltiin, että auttajatahoa kohtaan ei hyökätä, mutta nykyisin tilanne on toinen. Niin sanottua valkoisen takin suojaa ei enää ole samalla tavalla kuin aiemmin, Rantanen toteaa.
Ensihoidossa arvioidaan sattuvan vuosittain jopa satoja uhka- ja väkivaltatilanteita. Tarkkaa kokonaiskuvaa ei tiedetä, sillä läheltä piti -tapausten epäillään jäävän raportoimatta ja eri palveluntuottajat tilastoivat tapahtumat omiin rekistereihinsä. Yhteistä tilastointia ei ole.
– Palveluntuottajista pelastuslaitokset pitävät yhteistä tilastoa. Vuonna 2016 kirjattiin yli kaksisataa tapausta, jolloin ensihoitajaan tai palomieheen kohdistui väkivaltaa tai sen uhkaa. Karkeasti laskettuna siis vain joka kolmas päivä ei tällaista ei tapahdu. Ongelma on iso.
– Vakavimmilta loukkaantumisilta on tiettävästi vältytty, mutta pitääkö meidän odottaa, että vakava loukkaantuminen sattuu? Rantanen kysyy.
Vaaratilanteet työssä ovat äkillisiä ja yllättäviä
Rantanen tietää omakohtaisesti ensihoitajan työhön liittyvät riskit. Useimpiin tapauksiin liittyvät huumeet tai muut päihdyttävät aineet.
– Joskus käy niin, että ensihoitajan silmille käydään jo ennen kuin hän ehtii sanoa asiakkaalle hyvää päivää. Tällöin tilanteesta selviää vain ottamalla jalat alleen ja juoksemalla karkuun.
– Vakavin itselleni sattunut tapaus on vuosien takaa. Tuolloin päihtynyt nuori mies tarrasi minuun kiinni ja yritti puristaa kurkusta. Siinä ei minulle onneksi tullut vammoja, mutta tiedän, kuinka monet kollegat ovat työssään joutuneet keskelle paljon vakavampia vaaratilanteita, joissa on sattunut loukkaantumisia. Kaikkia vaaratilanteita ei vain voi välttää, sillä tilanteet tulevat usein yllättäen, Rantanen sanoo.
Ensihoitajia ei ole vakuutettu väkivaltatapausten varalta
Työhön liittyvät riskit ovat konkreettisesti ennalta-arvaamattomia. Ensihoidon yksikössä on tavallisesti vain kaksi ensihoitajaa. He voivat kartoittaa ja havaita tilanteen kokonaiskuvan vasta, kun ovat itse saapuneet paikan päälle. Jos tilanteessa ilmenee vaaraa tai sen uhkaa, apu tulee kyllä, mutta vasta perästä.
Rantanen nostaa esille myös sen epäkohdan, että ensihoitajat eivät ole työnantajatahon puolelta vakuutettuja heihin kohdistuvan väkivallan varalta.
– Kun väkivallan uhka realisoituu, tilanteen selvittely jää yksin työntekijän niskaan, ellei sitten ammattiliitosta saa apua. Työnantajapuoli ei ole osallinen rikosprosessissa, Rantanen sanoo ja kysyy, pitäisikö näihin tilanteisiin luoda jokin järjestelmä, jossa työntekijät eivät jäisi yksin.
– Työntekijät ovat vakuutettuja tapaturman ja liikennevahingon osalta ja samankaltaista järjestelmää voisi pohtia myös rikoksen uhriksi joutuessa.
Rantanen kiittää työnantajapuolta kuitenkin siitä, että tilanne on tunnistettu ja siihen on vastattu muun muassa tarjoamalla ensihoitajille koulutusta ja kehittämällä toimintatapoja uhkaaviin tilanteisiin.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ronkainen: Väkivalta ensihoitajia kohtaan ei ole hyväksyttävää missään muodossa – “Hallitusta heräteltävä”
Sote-pomo tylyttää henkilökuntaa – pääluottamusmies: “Epäluottamuslause heille, joiden palkka on pieni mutta vastuu suuri”
Helsingin sote-lautakunta luopui juuri äsken terveyskeskusmaksujen perimisestä ulkomaalaisilta yhdenvertaisuuslain vuoksi – valtuutettu Mari Rantanen hiilenä: “Mitä hullumpia esityksiä, sen varmemmin ne menevät läpi”
Lehto: Tarvitaan lisää poliiseja huumekaupan hillitsemiseksi
Halla-aho suhtautuu huumeisiin hyvin kielteisesti: ”Ei pidä madaltaa kynnystä ryhtyä käyttämään päihdyttäviä aineita”
Ronkaisen lakialoite: Ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta kovemmat rangaistukset
Ronkainen: Ministeriön esitys tekisi ensihoitajista varttipoliiseja?
Ylellä keskustellaan tänään vihreiden valtuustoaloitteesta: Pitäisikö Helsingin perustaa narkomaaneille oma tila, jossa voi piikittää huumeita? Perussuomalaisten mielestä ei pidä
Rantanen Ylen keskusteluohjelmassa: Vihreillä humaania päihdepolitiikkaa – “Nyt tuodaan pistotilat, seuraavaksi esitetään mietojen huumeiden laillistamista”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää