MATTI MATIKAINEN
Väkivallan uhka ensihoitajia kohtaan noussut – “Päihtynyt asiakas yritti puristaa kurkusta”
Suomen Palomiesliitto ja Suomen Ensihoitoalanliitto ajavat rikoslakiin muutosta, joka huomioisi paremmin ensihoidon työturvallisuuden. – Muutos on välttämätön, sillä ensihoitajalla on nykyisin kohonnut riski joutua väkivallan uhriksi, sanoo ensihoitaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen.
Suomen Palomiesliitto SPAL tiedotti äskettäin ajavansa yhteistyössä Suomen Ensihoitoalanliiton kanssa muutosta rikoslakiin, joka paremmin huomioisi ensihoidon työturvallisuuden.
Kysymys on uudistuksesta, jossa pelastustyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaan samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan.
Ensihoito viittaa ammattihenkilöstön hoitolaitoksen ulkopuolella tai onnettomuuspaikalla potilaalle antamaan hoitoon.
Laki ei riittävästi suojaa ensihoitajia
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen jätti tammikuussa kirjallisen kysymyksen asianomaisen ministerin vastattavaksi. Ronkainen kysyy, onko hallitus harkinnut ensihoitajille samanlaista oikeudellisesta asemaa rikoslaissa kuin virkamiehillä nyt on.
– Ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan määrä on kasvussa. Suomen oikeusjärjestelmässä on kuitenkin linjattu, ettei ensihoitotehtävissä käytetä julkista valtaa. Tämän takia tekijät tuomitaan pahoinpitelystä eikä vakavammasta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Tämä on mielestäni väärin, Ronkainen toteaa.
Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ensihoitaja Mari Rantanen katsoo, että lakimuutos on välttämätön.
– Ensihoitajalla on kohonnut riski joutua väkivallan uhriksi, mutta silti lainsäätäjä ei tietyllä tapaa suojaa meitä samalla tavalla kuin virkamiehiä. Nyt jos joku lyö tai muuten kohdistaa työtehtävässä olevaan ensihoitajaan väkivaltaa, se on käytännössä yleensä tavallinen pahoinpitelyrikos. Tilanne on monessa mielessä ongelmallinen, Rantanen sanoo.
Vuosittain jopa satoja uhka- ja väkivaltatilanteita
Rantanen on työskennellyt ensihoitajana 16 vuotta. Hän sanoo, että vuosien kuluessa väkivallan uhka on selvästi lisääntynyt.
– Aiemmin ajateltiin, että auttajatahoa kohtaan ei hyökätä, mutta nykyisin tilanne on toinen. Niin sanottua valkoisen takin suojaa ei enää ole samalla tavalla kuin aiemmin, Rantanen toteaa.
Ensihoidossa arvioidaan sattuvan vuosittain jopa satoja uhka- ja väkivaltatilanteita. Tarkkaa kokonaiskuvaa ei tiedetä, sillä läheltä piti -tapausten epäillään jäävän raportoimatta ja eri palveluntuottajat tilastoivat tapahtumat omiin rekistereihinsä. Yhteistä tilastointia ei ole.
– Palveluntuottajista pelastuslaitokset pitävät yhteistä tilastoa. Vuonna 2016 kirjattiin yli kaksisataa tapausta, jolloin ensihoitajaan tai palomieheen kohdistui väkivaltaa tai sen uhkaa. Karkeasti laskettuna siis vain joka kolmas päivä ei tällaista ei tapahdu. Ongelma on iso.
– Vakavimmilta loukkaantumisilta on tiettävästi vältytty, mutta pitääkö meidän odottaa, että vakava loukkaantuminen sattuu? Rantanen kysyy.
Vaaratilanteet työssä ovat äkillisiä ja yllättäviä
Rantanen tietää omakohtaisesti ensihoitajan työhön liittyvät riskit. Useimpiin tapauksiin liittyvät huumeet tai muut päihdyttävät aineet.
– Joskus käy niin, että ensihoitajan silmille käydään jo ennen kuin hän ehtii sanoa asiakkaalle hyvää päivää. Tällöin tilanteesta selviää vain ottamalla jalat alleen ja juoksemalla karkuun.
– Vakavin itselleni sattunut tapaus on vuosien takaa. Tuolloin päihtynyt nuori mies tarrasi minuun kiinni ja yritti puristaa kurkusta. Siinä ei minulle onneksi tullut vammoja, mutta tiedän, kuinka monet kollegat ovat työssään joutuneet keskelle paljon vakavampia vaaratilanteita, joissa on sattunut loukkaantumisia. Kaikkia vaaratilanteita ei vain voi välttää, sillä tilanteet tulevat usein yllättäen, Rantanen sanoo.
Ensihoitajia ei ole vakuutettu väkivaltatapausten varalta
Työhön liittyvät riskit ovat konkreettisesti ennalta-arvaamattomia. Ensihoidon yksikössä on tavallisesti vain kaksi ensihoitajaa. He voivat kartoittaa ja havaita tilanteen kokonaiskuvan vasta, kun ovat itse saapuneet paikan päälle. Jos tilanteessa ilmenee vaaraa tai sen uhkaa, apu tulee kyllä, mutta vasta perästä.
Rantanen nostaa esille myös sen epäkohdan, että ensihoitajat eivät ole työnantajatahon puolelta vakuutettuja heihin kohdistuvan väkivallan varalta.
– Kun väkivallan uhka realisoituu, tilanteen selvittely jää yksin työntekijän niskaan, ellei sitten ammattiliitosta saa apua. Työnantajapuoli ei ole osallinen rikosprosessissa, Rantanen sanoo ja kysyy, pitäisikö näihin tilanteisiin luoda jokin järjestelmä, jossa työntekijät eivät jäisi yksin.
– Työntekijät ovat vakuutettuja tapaturman ja liikennevahingon osalta ja samankaltaista järjestelmää voisi pohtia myös rikoksen uhriksi joutuessa.
Rantanen kiittää työnantajapuolta kuitenkin siitä, että tilanne on tunnistettu ja siihen on vastattu muun muassa tarjoamalla ensihoitajille koulutusta ja kehittämällä toimintatapoja uhkaaviin tilanteisiin.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ronkainen: Väkivalta ensihoitajia kohtaan ei ole hyväksyttävää missään muodossa – “Hallitusta heräteltävä”
Sote-pomo tylyttää henkilökuntaa – pääluottamusmies: “Epäluottamuslause heille, joiden palkka on pieni mutta vastuu suuri”
Helsingin sote-lautakunta luopui juuri äsken terveyskeskusmaksujen perimisestä ulkomaalaisilta yhdenvertaisuuslain vuoksi – valtuutettu Mari Rantanen hiilenä: “Mitä hullumpia esityksiä, sen varmemmin ne menevät läpi”
Lehto: Tarvitaan lisää poliiseja huumekaupan hillitsemiseksi
Halla-aho suhtautuu huumeisiin hyvin kielteisesti: ”Ei pidä madaltaa kynnystä ryhtyä käyttämään päihdyttäviä aineita”
Ronkaisen lakialoite: Ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta kovemmat rangaistukset
Ronkainen: Ministeriön esitys tekisi ensihoitajista varttipoliiseja?
Ylellä keskustellaan tänään vihreiden valtuustoaloitteesta: Pitäisikö Helsingin perustaa narkomaaneille oma tila, jossa voi piikittää huumeita? Perussuomalaisten mielestä ei pidä
Rantanen Ylen keskusteluohjelmassa: Vihreillä humaania päihdepolitiikkaa – “Nyt tuodaan pistotilat, seuraavaksi esitetään mietojen huumeiden laillistamista”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää