Sisäministeri Mari Rantanen ja valtiovarainministeri Riikka Purra tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa. / MATTI MATIKAINEN
Sisäministeri Mari Rantanen toteaa, että henkilökohtainen ratkaisu jäädä sivuun syksyn ajaksi on ainoa mahdollinen, koska sisäasiainhallinto ansaitsee ministerin, joka on käytettävissä. - En ole tehnyt päätöstä kevyillä perusteilla. Vaikka rakastan tehtävääni, rakastan lastani vielä enemmän, Rantanen sanoo.
Sisäministeri Mari Rantanen jää väliaikaisesti vuoden loppuun saakka sivuun sisäministerin tehtävästä perhesyiden vuoksi. Rantanen kertoi asiasta tänään tiedotustilaisuudessa.
– Lapseni äkillisen ja vakavan sairauden ja siitä johtuvan oletetusti pitkän toipumisajan vuoksi siirryn väliaikaisesti sivuun ministerin tehtävästä, tämänhetkisen arvion mukaan vuoden loppuun saakka, Rantanen sanoo.
Sisäministerin tehtävä on yksi tärkeimmistä hallituksessa. Rantanen kuvaa tehtävää myös itselleen mieluisaksi, mutta tänä syksynä painavat perhesyyt menevät edelle.
– Ministerin tehtävään on mahdollista saada sijainen. Sen sijaan äitiä kukaan ei voi sijaistaa, Rantanen perustelee.
Neljän kuukauden ajaksi, vuoden loppuun saakka sisäministerin asiat siirtyvät liikenneministeri Lulu Ranteelle, joka saa hoidettavakseen tuplasalkun.
Ainoa oikea ratkaisu
Rantanen kuvaa, että henkilökohtainen ratkaisu jäädä sivuun syksyn ajaksi on ainoa mahdollinen, koska sisäasiainhallinto ansaitsee ministerin, joka on käytettävissä.
– En ole tehnyt päätöstä kevyillä perusteilla. Vaikka rakastan tehtävääni, rakastan lastani vielä enemmän, Rantanen sanoo.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa ministerikollegansa Rantasen päätöstä ainoaksi oikeaksi tässä tilanteessa.
Rantanen sanoo, että päätös siirtyä tilapäisesti sivuun ministerin tehtävästä kypsyi valmiiksi viimeksi kuluneen viikon aikana.
– Paras arvio on, että tämä järjestely riittää. Tarkoitukseni on palata tehtäviini jo vuodenvaihteen jälkeen. Siihen asti keskityn oman lapseni hyvinvointiin ja terveyteen. Olen kuitenkin valmis tarvittaessa auttamaan ministeri Rannetta hänen tehtävässään.
Kova päätös nuorena äitinä
Sisäministeri Rantanen on taustaltaan poliisi, ensihoitaja, sairaanhoitaja ja lähihoitaja. Hän nousi eduskuntaan ensi kerran vuoden 2019 vaaleissa.
Sisäministerin tehtävässä ja kaikissa aiemmissa töissään Rantasen elämässä on rinnalla kulkenut myös toinen työ, sillä Rantanen on ollut Jenna-tyttärensä omaishoitajana tämän lapsuudesta saakka.
Rantanen tuli äidiksi jo 19-vuotiaana, samaan aikaan kun hän opiskeli ensimmäiseen ammattiinsa lähihoitajaksi. Lapsen isä ei jäänyt mukaan kuvioihin, mutta se seikka ei aiheuttanut ongelmaa Rantaselle.
Tytär syntyi terveenä, mutta jo vauva-aikana pian havaittiin, että tyttären motorinen kehitys ei edennyt. Tilanne johti pitkiin tutkimuksiin, ja Rantanen vietti välillä tyttärensä kanssa jopa useita päiviä sairaalan lastenneurologian osastolla.
Ensiksi Jennalla havaittiin cp-vamma ja myöhemmin kehitysvamma. Tieto oli nuorelle äidille pysäyttävä. Rantanen teki kuitenkin jo nuorena päätöksen tyttärensä tukemisesta niin pitkään kuin tarvitsee, koska halusi osaltaan huolehtia tyttärensä tarvitsemasta hoidosta mahdollisimman hyvin.
Puolison tuki on korvaamatonta
Vaikeavammaisen lapsen perhe tarvitsee paljon tukea lapsen koko eliniän aikana. Terve lapsi oppii viiteen ikävuoteen mennessä pukemaan, peseytymään ja syömään itse. Vaikeavammainen ei kuitenkaan osaa tehdä näitä asioita vielä 14-, 16- tai jopa 20-vuotiaanakaan.
– Lisäksi elämässä on terapeutteja, lääkäreitä ja hoitajia sekä isot määrät hoitoon liittyviä lääkityksiä, Rantanen sanoo ja lisää, että erityisesti yksinhuoltajalla on iso työ pitää kaikki langat käsissään.
Mari oli vuosia tyttärensä yksinhuoltaja, kunnes elämään tuli nykyinen aviomies Marko. Pariskunta on ollut yhdessä jo parikymmentä vuotta.
Rantanen arvioi, että ilman puolisonsa tukea hänen olisi tuskin ollut edes mahdollista ottaa ministerin tehtävää vastaan.
Rantanen kuvaa puolisoaan ”peruskallioksi”, jonka apu ja tuki on ollut korvaamatonta. Marko hoitaa Jennaa kuin omaa tytärtään.
Vaikeasti vammaisille on aikuisikään ehtiessään tarjolla myös hoitolaitoksia ja muita asumisyksiköitä. Palvelujen taso tosin vaihtelee. Rantasen perheessäkin on takana yksi tyttären asumiskokeilu, josta saadut huonot kokemukset johtivat päätökseen, että on parempi, että tytär asuu äitinsä luona.
Viime vuosina hoivakotien ongelmat ovat nousseet laajempaan kansalaiskeskusteluun, mikä osaltaan kannustaa hoivayksiköitä parantamaan palvelujensa laatua, ja myös viranomaiset kiinnittävät toimintaan enemmän huomiota.
Omaishoitajan työ ohjasi politiikkaan
Rantanen siis tietää omakohtaisesti omaishoitajan aseman haasteet sekä sen, kuinka yhteiskunta tarjoaa apuaan vammaisen lapsen perheelle.
Vuosien varrelle on mahtunut muutama kova paikka.
Viime vuosikymmenellä Rantasen vaikeavammaiselle tyttärelle tehtiin iso selkäleikkaus, josta selviytymiseen annettiin vain 50 prosentin mahdollisuus. Leikkaushuoneen ovet menivät kiinni, eikä Mari tiennyt, näkeekö hän lastaan enää koskaan elossa. Leikkaus kesti yhdeksän tuntia, ja aika tuntui tyttären äidistä ikuisuudelta.
Vaikeavammaisen lapsen omaishoitaminen voisi joillekin ihmisille olla este uusille asioille elämässä. Rantasen kohdalla omaishoitajuus kuitenkin ohjasi politiikkaan.
Kollegojen tuki auttoi
Rantanen ajatteli, ettei vammaisen lapsen perhe voi olla eriarvoinen muihin verrattuna, ja hän halusi tehdä jotakin asioiden eteen. Rantanen aloitti kuntapolitiikassa, jossa on vaikuttanut jo vuodesta 2008 alkaen.
Omaishoitajan velvollisuudet tuntuivat myös tuoreen kansanedustajan työn alussa keväällä viisi vuotta sitten Rantasen noustua eduskuntaan ensi kerran.
Rantanen kuvaa, että lapsensa sairastamisen vuoksi hän uutena kansanedustajana joutui liikkumaan paljon sairaalan ja eduskunnan välillä.
– Onneksi kollegat auttoivat ja minulla on myös erinomainen avustaja, joten olin kyllä kartalla siinä missä mennään. Pystyin tuolloin hoitamaan eduskuntatyön alun melko vähillä poissaoloilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeri Mari Rantanen jää väliaikaisesti, vuoden loppuun saakka sivuun sisäministerin tehtävästä perhesyiden vuoksi. Neljän kuukauden ajaksi sisäministerin salkun asiat siirtyvät liikenneministeri Lulu Ranteen hoidettaviksi.
Viikon suosituimmat
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Lue lisää
