MATTI MATIKAINEN
Toimitus suosittelee
Viikon 9/2014 luetuin
Terveiset Teuvon sahalta – pidetään työntekijöistä huolta
VIITASAARELAINEN kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on ottanut eduskunnassa sydämenasiakseen pienyrittäjien toimintamahdollisuuksien parantamisen. Yli 30-vuotinen työhistoria vuodesta 1962 lähtien toimineessa Haka-Woodin perheyrityksessä Viitasaaren Kymönkoskella antaa hänelle siihen hyvän pohjan.
– Yrittämisen ja työllistämisen kustannuksiin ei ole puututtu millään lailla, Hakkarainen arvostelee nykyhallituksen elinkeinopolitiikkaa.
– Myös aloittavan yrityksen on tehtävä tulosta ja työn sivukustannuksiin on pystyttävä puuttumaan.
Hakkarainen muistuttaa, että yleensä uusi työntekijä tuottaa firmalle tappiota, ennen kuin hän oppii työnsä. Sitten, kun työ on opittu, kannattaa osaavasta ammattilaisesta pitää kiinni hänen iästään riippumatta.
– Mikään yritys ei halua luopua hyvästä työntekijästä, eikä kukaan ota ketään töihin sanoakseen hänet irti. Meidänkin sahalla ne jo 40 vuotta töissä olleet ovat niitä parhaita työntekijöitä.
Yritysvero Viron malliin
Hakkaraisen löytää monia poliittisia ohjauskeinoja, joita käyttämällä Suomen pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät työllistämään lisää ihmisiä ja turvaamaan jo olemassa olevat työpaikat.
– Hallitus voisi helpottaa kotimaisten yrittäjien toimintaa sillä, että täällä siirryttäisiin Viron mallin mukaiseen yritysverotukseen. Siellä ei veroteta yritykseen jätettyä, eli jakamatonta voittoa. Tällöin yritys voisi käyttää senkin rahan toimintansa kehittämiseen.
Toisena, varsinkin aloittavia yrityksiä auttavana toimenpiteenä Hakkarainen näkee yritysten tuotteistaan ja palveluistaan valtiolle tilittämän arvonlisäveron kehittämisen. Nyt yritys joutuu arvonlisäveron piiriin, mikäli sen veronalainen liikevaihto on vähintään 8 500 euroa vuodessa.
– Monen pienyrityksen kaatuminen voitaisiin estää, mikäli veronalaisuuden alarajaa nostettaisiin 50 000 euroon. Nykyinen alaraja on aivan liian matala, Hakkarainen tietää.
Yrittäjä tekee pitkää päivää
Moni yksin yrittävä tai perheyrityksen vetäjä tekee kohtuuttoman pitkää päivää leipänsä eteen. Oma jaksaminen on koetuksella, ellei lepoon ja palautumiseen jää aikaa. Tämä koskee erityisesti pieniä maaseutuyrityksiä: Hakkarainen tuntee esimerkiksi kyläkauppiaan, joka pystyy pitämään lomaa vain päivän tai kaksi vuodessa.
– Maatilataloudessakin lomitusrenkaat ovat osoittautuneet toimiviksi, Hakkarainen pohtii.
– Täällä Viitasaarellakin on paljon yrittäjiä, jotka olisivat valmiita lähtemään samanlaisiin renkaisiin. Silloin yrittäjä voisi pitää viikon tai kahden viikon pituisen loman, ja samalla synnytettäisiin uusia työpaikkoja.
Konkurssilakia on korjattava
Hakkaraisten perheyritys sahaa korkealuokkaista kotimaista koivua teollisuuden tarpeisiin sekä Suomeen että ulkomaille. Hakkarainen on matkustanut ja konsultoinut saha-alan töissä muun muassa Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Hän sanoo, että suomalaisissa metsissä kasvanut raaka-aine ja tekijöiden osaaminen pärjäävät mainiosti kilpailussa maailmanmarkkinoilla, jos yrittämistä ei kampiteta poliittisin päätöksin.
– Yrityksemme raaka-aine kerätään metsistä 200 kilometrin säteeltä Viitasaarelta. Täältä on pitkä matka vientisatamaan. Maaseudulla työmatkaa voi päivittäin kertyä helposti 30-40 kilometriä, joten polttoaineverojen hölmöt korotukset kertautuvat. Olen laskenut, että Itämeren laivaliikenteelle tulossa oleva rikkidirektiivi lisää sahatavaran vientikuluja seitsemän euroa kuutiolle.
Yrittämisen riskeihin kuuluu aina mahdollisuus konkurssiin. Pahimmillaan konkurssin tehneellä henkilöllä on edessään vuosia kestävä velkavankeus. Tänä keväänä Hakkarainen yrittää hankkia eduskunnasta sata edustajaa tekemänsä lakialoitteen taakse. Se korjaisi vuonna 2004 muutettuun konkurssilakiin jääneen vääryyden.
– Lakiin jäi aukko, jonka seurauksena tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan toteamatta sen oikeaa määrää. Näin konkurssituomiolla määritelty maksuvelvoite voi olla virheellinen. Se on luonut tilanteen, jossa konkurssivelkoja voi käyttää kirjanpidossa velan todelliseen määrään perustumatonta ja konkurssituomiolla vahvistettua saatavaa tuloksensa lisäämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi pankkien taseiden vertailukelpoisuuteen Suomen ja muiden maiden välillä, Hakkarainen tietää.
Fenestran konkurssi jätti 160 työttömäksi
Hakkarainen on erityisen pahoillaan viitasaarelaisia työllistäneen ikkuna- ja ovivalmistaja Fenestran konkurssista. Yhtiön pitkään jatkunut toiminnan tappiollisuus ja rahoituksen puute johtivat ovien sulkemiseen Fenestran tehtailla.
– Viitasaarelle tuli kerralla 160 työtöntä. Se tarkoittaa, että Viitasaaren työttömyysprosentti on 23, Hakkarainen puistelee päätään.
Fenestran liikevaihto romahti rakennusmarkkinoiden heikentyneen kehityksen ja yhtiön Kuopion tehtaan ylösajovaiheessa syntyneiden kustannusten vuoksi. Yhtiöllä on ikkunatehtaat Kuopiossa ja Tallinnassa sekä ovitehdas Viitasaarella. Suomessa Fenestralla on 335 ja Virossa 77 työntekijää ja toimihenkilöä.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hakkarainen: Puolustaako Antti Rinne suomalaista työläistä?
Hakkarainen: EU ei saa torpata Suomen hirvituhokorvauksia
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää