Mielenterveyspalvelut kaipaavat uudistamista – vain harva pääsee hoitoon

Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mantylä sanoo, ettei nykyjärjestelmä toimi riittävän hyvin mielenterveysongelmien tunnistamisessa tai hoitamisessa.

– Kelan tilastojen mukaan kansaneläkelaitos maksoi viime vuonna yli 120 miljoonaa euroa sairaspäivärahaa henkilöille, joilla oli masennusdiagnoosi. Masennuslääkkeitä ja keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä määrättiin vuonna 2013 yli 500 000 henkilölle ja näiden kustannukset olivat yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa, joista Kela korvasi vajaa 50 miljoonaa euroa. Toki tässä vaiheessa täytyy huomioida myös se, että näitä lääkkeitä määrätään myös muihin sairauksiin kuin masennukseen, Mäntylä huomauttaa.

“Terapiaan pääsemistä täytyy madaltaa huomattavasti.”

Mäntylä sanoo, että erilaiset mielenterveysongelmat, kuten esimerkiksi paniikkihäiriö tai sosiaalisten tilanteiden pelko, pitäisi tunnistaa ja hoitaa ajoissa.

– Häpeä tai leimautumisen pelko tulisi poistaa näistä sairauksista. Riskit masennuksen syntymiseen on tiedostettava eri elämänkaaren vaiheissa ja niihin on kohdennettava voimavaroja. Moni väsynyt tai masentunut vanhempi ei uskalla puhua tilanteestaan, koska pelkää lastensuojelun asiakkuutta tai lasten huostaanottoa, Mäntylä harmittelee.

Nuorisotakuu ei ole Mäntylän mielestä riittävä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, mikäli taustalla olevia tekijöitä ei huomioida ajoissa.

– Nuori, jolla on hoitamaton psyykkinen sairaus, ei sanktioilla tai yhteiskuntatakuilla tule kiinnittymään yhteiskuntaan. Heidän tilanteensa on nähtävä laajemmin ja yksilöllisesti. On tunnistettava ne elämänvaiheet ja -tilanteet, joissa nuorella on riski sairastua. Ongelmat koskettavat kuitenkin kaikkia ikäryhmiä.

– Mielenterveysongelmia hoidetaan liian usein lääkityksellä perusterveydenhuollossa ilman, että rinnalle tarjottaisiin terapiaa. Moni kuitenkin hyötyisi nimenomaan terapiasta, jolla voitaisiin välttää monissa tapauksissa lääkityksen aloittaminen. Lääkityksen aloittaminen onkin nykyisellään enemmän sääntö kuin poikkeus. Tilastojen mukaan vain joka kymmenes potilas saa perusterveydenhoitoon hakeuduttuaan edes lyhytkestoista terapiaa, Mäntylä ihmettelee.

Mäntylän mielestä terapiaan pääsemistä täytyy madaltaa huomattavasti.

– Torniossa toteutettava Keroputaan hoitomalli toimii hyvin ja on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisiä tulisi auttaa. Yhteiskuntamme tulisi ottaa suurempi vastuu mielenterveysongelmista ja tarjota asiakkaille huomattavasti matalammalla kynnyksellä muun muassa erilaisia toiminnallisia terapioita, psykoterapiaa ja kuntoutuskursseja.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2014 -lehdessä.