LEHTIKUVA
Mielenterveyspalvelut kaipaavat uudistamista – vain harva pääsee hoitoon
Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mantylä sanoo, ettei nykyjärjestelmä toimi riittävän hyvin mielenterveysongelmien tunnistamisessa tai hoitamisessa.
– Kelan tilastojen mukaan kansaneläkelaitos maksoi viime vuonna yli 120 miljoonaa euroa sairaspäivärahaa henkilöille, joilla oli masennusdiagnoosi. Masennuslääkkeitä ja keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä määrättiin vuonna 2013 yli 500 000 henkilölle ja näiden kustannukset olivat yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa, joista Kela korvasi vajaa 50 miljoonaa euroa. Toki tässä vaiheessa täytyy huomioida myös se, että näitä lääkkeitä määrätään myös muihin sairauksiin kuin masennukseen, Mäntylä huomauttaa.
“Terapiaan pääsemistä täytyy madaltaa huomattavasti.”
Mäntylä sanoo, että erilaiset mielenterveysongelmat, kuten esimerkiksi paniikkihäiriö tai sosiaalisten tilanteiden pelko, pitäisi tunnistaa ja hoitaa ajoissa.
– Häpeä tai leimautumisen pelko tulisi poistaa näistä sairauksista. Riskit masennuksen syntymiseen on tiedostettava eri elämänkaaren vaiheissa ja niihin on kohdennettava voimavaroja. Moni väsynyt tai masentunut vanhempi ei uskalla puhua tilanteestaan, koska pelkää lastensuojelun asiakkuutta tai lasten huostaanottoa, Mäntylä harmittelee.
Nuorisotakuu ei ole Mäntylän mielestä riittävä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, mikäli taustalla olevia tekijöitä ei huomioida ajoissa.
– Nuori, jolla on hoitamaton psyykkinen sairaus, ei sanktioilla tai yhteiskuntatakuilla tule kiinnittymään yhteiskuntaan. Heidän tilanteensa on nähtävä laajemmin ja yksilöllisesti. On tunnistettava ne elämänvaiheet ja -tilanteet, joissa nuorella on riski sairastua. Ongelmat koskettavat kuitenkin kaikkia ikäryhmiä.
– Mielenterveysongelmia hoidetaan liian usein lääkityksellä perusterveydenhuollossa ilman, että rinnalle tarjottaisiin terapiaa. Moni kuitenkin hyötyisi nimenomaan terapiasta, jolla voitaisiin välttää monissa tapauksissa lääkityksen aloittaminen. Lääkityksen aloittaminen onkin nykyisellään enemmän sääntö kuin poikkeus. Tilastojen mukaan vain joka kymmenes potilas saa perusterveydenhoitoon hakeuduttuaan edes lyhytkestoista terapiaa, Mäntylä ihmettelee.
Mäntylän mielestä terapiaan pääsemistä täytyy madaltaa huomattavasti.
– Torniossa toteutettava Keroputaan hoitomalli toimii hyvin ja on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisiä tulisi auttaa. Yhteiskuntamme tulisi ottaa suurempi vastuu mielenterveysongelmista ja tarjota asiakkaille huomattavasti matalammalla kynnyksellä muun muassa erilaisia toiminnallisia terapioita, psykoterapiaa ja kuntoutuskursseja.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2014 -lehdessä.
MINNA KORVA-PERÄMÄKI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää