

Väärät väitteet, vanhat valheet ja uudet eurot – kuinka markka saadaan takaisin eurosta luopumatta
Euroalueen valuvikoja yritetään korjata suunnitellen liittovaltioelementtejä. Suomen kantahan ei voi oikein muuta olla kuin nyökytellä Ranskan ja Saksan ehdotuksille, koska halua ryhtyä keikuttamaan venettä ei ole. Mitä muuta me muka tekisimme – uhkaisimme erota euroalueesta, kuten Hollanti teki 2012? Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen arvioi vaihtoehdot.
Uusi Suomi-verkkojulkaisussa Minna Karkolan jutun otsikko kertoo, kuinka tutkija moittii, että ”Huhtasaaren väärää EU-väitettä ei kunnolla oikaistu”.
Uuden Suomen toimitukselliset linjaukset eivät sinällään yllätä. Jos on mahdollista laittaa otsikkoon, että persu puhui omiaan, niin se sinne laitetaan.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari toi presidentinvaaliväittelyissä useasti esiin, kuinka hän vastustaa Euroopan Unionin liittovaltiokehitystä.
Uuden Suomen jutussa yliopistotutkija Timo Miettinen käy vaalitenttien jälkipeliä ja kertoo, kuinka Euroopan Unionissa valtaa on viimeisten kymmenen vuoden aikana ja todennäköisesti jatkossakin siirtynyt komissiolta ja parlamentilta hallituksille.
Uuden Suomen kysyessä, ovatko puheet liittovaltiokehityksestä käytännössä vääriä, Miettinen vastaa kyllä, mutta lisää, että ”toisaalta liittovaltiokehityksellä voidaan tarkoittaa monia asioita.”
Pitää paikkansa, että painopiste vallankäytössä on eurokriisin myötä siirtynyt hallituksille. Se johtuu siitä, että EU:n perussopimukset eivät salli kovin isoja muutoksia. Ne sopimukset esimerkiksi kieltävät yhteisvastuun toisten jäsenmaiden veloista.
Silmänkääntötemppuja taseen ulkopuolella
Mutta mikään ei estä – eikä estänyt – jäsenmaita muodostamasta EU:n oheen omia hallituksenvälisiä sopimuksia. Ei Euroopan Vakausmekanismin perustaminen tai sen kautta tehdyt tukiluotot kriisimaille olleet EU:n tekosia, vaan jäsenmaiden keskenään tekemiä.
Kyllä, liittovaltiokehityksellä voidaan tarkoittaa monia asioita. Peukalosääntönä, kun persu puhuu liittovaltiokehityksestä, persu tarkoittaa Euroopan politiikan integraatiota, eikä niinkään tuijota sitä, onko muodollisena päättäjänä jossain yksittäisessä asiassa jäsenmaiden hallitukset, Euroopan Keskuspankki, EU-komissio vai EU-parlamentti.
On silmänkääntötemppu tehdä asioita ”taseen ulkopuolella”, eli euromaiden hallituksien välisenä, ja väittää, että sitä kautta syntyneet yhteisvastuut, tulonsiirrot, tukilainat tai jäsenmaiden budjettipolitiikan rajoitukset eivät ole EU-liittovaltiota. Tietenkin ne ovat. Vai onko niissä hallitustenvälisissä sopimuksissa mukana kovinkin monta maata EU:n ulkopuolelta?
Eurokriisiä ratkotaan tulonsiirtoa lisäävillä keinolla
Euroaluetta ”kehitetään”, eli liittovaltioistetaan. Eurossa kerrottiin olevan ”valuvika”, mikä suomeksi tarkoitti, että kun yleensä poliittinen unioni pystytetään ennen valuuttaunionia, euroalueella toimittiin päinvastoin. Tämä taas tapahtui sen takia, että tiedettiin oikein hyvin, että poliittisista kannatusta jäsenmaissa ei poliittiselle unionille ollut. Siksi meille kerrottiin, että mitään liittovaltiota ei ole tulossa.
Meille kerrottiin eurokriisin yhteydessä, että tukilainat eivät ole tukea, vaan lainoja. Edelleen meille kerrotaan, että liittovaltiokehitys on pötypuhetta ja pelottelua.
Meille on kerrottu, että Euroopan keskuspankin velkakirjaomistukset ovat jäsenmaille riskittömiä, ja että Suomen linja on, että yhteisvastuun kasvattamista, kuten esimerkiksi pankkiunionin talletussuojaa tai euromaiden yhteisiä velkakirjoja, ei tulla hyväksymään.
Eurokriisiä on ratkottu ja tullaan ratkomaan yhteisvastuuta ja tulonsiirtoja lisäävillä keinoilla. Muutakaan konstia ei ole. Useat euromaat ovat tilanteessa, missä ne eivät pysyisi pystyssä paria viikkoa pitempään ilman muiden maiden tarjoamaa yhteisvastuuta.
Tästä päästäänkin sujuvasti aiheeseen: miten tästä pääsisi eteenpäin.
Kuinka kansallinen valuutta keksitään uudelleen eurosta luopumatta
Viitisen vuotta sitten keskustelupalstalla joku mainitsi, että Suomen pitäisi saada palkkoihin ja valtion menoihin joustoa talouden suhdanteiden ja kilpailukykymme suhteen. Eli jos jostain syystä kilpailukykymme olisi heikentynyt vaikkapa kymmenen prosenttia, kaikkien palkat ja eläkkeet leikkaantuisivat automaattisesti kymmenen prosenttia, jolloin kilpailukyky olisi turvattu.
Suhteessa toisiimme kaikkien tulot säilyisivät ennallaan. Huomautin, että arvoisa keskustelija – eurojäsenyyden ystävä – oli mennyt keksimään kansallisen valuutan.
Korkean tason työryhmät yrittävät korjata euroalueen valuvikoja suunnitellen liittovaltioelementtejä, ja Suomen kantaa tultaneen kysymään ensi kesänä. Suomen kantahan ei voi oikein muuta olla kuin nyökytellä Ranskan ja Saksan ehdotuksille, koska halua ryhtyä keikuttamaan venettä ei ole. Mitä muuta me muka tekisimme – uhkaisimme erota euroalueesta, kuten Hollanti teki 2012?
Euroalueen korkean tason työryhmä voisi seuraavaksi keksiä, että pitää luoda systeemi, missä yksittäisen jäsenmaan velan hallittu alaskirjaus tai suhdanteen tasapainottaminen tulonsiirrolla tai muiden maiden velkatakauksella ei olisi välttämätöntä.
Joka maalle oma kikyindeksi
Euroalueella pitää jokaiselle jäsenmaalle luoda oma kilpailukyky- ja suhdanneindeksinsä. Kaikki rahamääräiset erät, kuten palkat, eläkkeet, asuntolainat ja valtionvelan arvo olisi sidottu tuohon indeksiin.
Tämä tasapainottaisi nopeasti jäsenmaiden kilpailukykyeroja ja ehkäisisi tehokkaasti velkakestämättömyyteen ajautumista. Jos kilpailukyky ja suhdanne heikkenee, maan suhteellinen hintataso alenisi, ja simsalabim, kilpailukyky olisi palautettu ja suhdanne kääntyisi.
Tätä maakohtaista suhdanneindeksiä voisi kutsua Suomi-euroksi, Saksa-euroksi ja niin edelleen. Käytännön elämää helpottaisi, että euromaissa merkittäisiin raha-arvot suoraan indeksipisteinä, ja tilivaluuttana ja käteisenä toimisivat euron ohella nämä kansalliset eurovaluutat. Tiskarin tuntipalkka ei olisikaan enää TES:ssä 10,5 euroa per tunti, vaan 63 Suomi-euroa.
Voisimme kaikki yhdessä leikkiä, että rahaliitto ei olisi mihinkään kadonnut. Kansallisen indeksin käyttöönotto ei olisi euron typeryyden tunnustamista tai oman valuutan käyttöönottoa, vaan “kansallinen euro”. Olisi varmaan fiksumpaa olla mainitsematta markkaa tässä yhteydessä. Puhutaan vaan eurosta koko ajan, niin hitaammat eivät ymmärrä, mistä on kyse, eivätkä ehdi periaatteen vuoksi vastustaa hyvää ideaa.
Jos niiden kasvojen pelastaminen on niin tärkeää Euroopan paavolipposille ja elinkeinoelämäsedille, niin tuossa olisi valmis ratkaisu. Euro voisi jatkaa elämäänsä korivaluuttana, kuten se aikoinaan olikin. Kaikki voisivat sanoa voittaneensa.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nordean pääanalyytikko Ylelle: Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyys on ollut Suomelle haitallinen, pankkiunioni on “mätä omena”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää