Vaalirauha

Erilaisten mielipidekyselyjen julkaiseminen ennen vaaleja on lisääntynyt viime aikoina runsaasti. Viimeisten päivien mielipidemittaukset ennen vaaleja lisäävät äänestäjien taktikointia. Kyselyt ohjaavat varsinkin epävarmoja äänestäjiä ja kanavoivat ääniä tietyille ehdokkaille. Keskustelua mielipidetiedustelujen julkaisemisesta vaalien alla on käyty pitkään, myös jo silloin, kun kannatusmittauksia tehtiin olennaisesti nykyistä vähemmän. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen käynnisti asiasta keskustelun syksyllä 2004. Hän vaati rajoituksia puolueiden kannatusta mittaavien mielipidetiedustelujen julkaisemiselle vaalien alla. Vaatimustaan Jääskeläinen perusteli mielipidetutkimusten ohjaavalla vaikutuksella.

Ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli kannatuskyselyjen kieltämisen kannalla ennen vaaleja. Niinistön mielestä eri tavoilla tehdyistä mittauksista välitetään hyvin ristiriitaisia tuloksia. Myös presidentinvaaleissa ehdolla ollut Paavo Lipponen olisi rauhoittanut vaalien alusajan kyselyiltä. Lipposen mukaan gallupeilla on taipumus toteuttaa itseään. Vihreiden ehdokkaana presidentinvaaleissa ollut Pekka Haavistokin olisi rauhoittanut vaalien viimeiset päivät mielipidemittauksilta. Mielipidemittausten julkaisemisen rajoituksia on säädetty mm. Ranskassa.

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pertti Suhonen on käsitellyt mielipidetutkimuksen ja demokratian suhdetta monissa julkaisuissaan, muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa ”Mielipidemittaukset ja yhteiskunta”. Seuraavassa huomioita Suhosen tutkimuksesta:

Tiedotusvälineet tekevät valitettavan usein liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyselyn virhemarginaalin sisällä tapahtuneista muutoksista. Mielipidekyselyjen ongelmana on myös se, että kyselyjen tulokset eivät ole yhteismitallisia. Kaksi samaan aikaan kerättyä ja julkaistua kyselyä voivat antaa ehdokkaalle erilaiset kannatusprosentit.

Haastattelututkimus on monivaiheinen tapahtuma, jonka aikana monet virhemahdollisuudet saattavat vääristää tutkimusaineistoa. Tällaisia ovat mm. kysymysten sanamuoto ja niiden ymmärtäminen, kysymysten lomakekonteksti, haastattelijan ja vastaajan vuorovaikutus sekä virheet kysymysten esittämisessä ja ymmärtämisessä. Ennen kuin kansalaiset pääsevät tutustumaan mielipidetutkimusten tuloksiin, ne on yleensä tulkittu jo moneen otteeseen eri yhteyksissä. Tutkijat tekevät ensin omat johtopäätöksensä, ja joukkoviestimien toimittajat hakevat tuloksista toinen toistaan näyttävämpiä lööppejä. Yleisön ja tutkimuksia tilaavien tahojen vakuuttaminen tutkimusten sisäisestä ja ulkoisesta luotettavuudesta edellyttää, että kukaan ei pääse esittämään kritiikkiä johdattelevista kysymyksistä, harhaisista otoksista tai muusta ammattitaidon tai -moraalin puutteesta. Varsinkin silloin, kun media on maksanut tutkimuksen, sillä on tarve saada tulokset näyttämään kiinnostavilta ja merkittäviltä. Muutoksia ja kansalaisryhmien välisiä eroja liioitellaan piittaamatta luottamusväleistä tai muista varauksista tulosten suhteen.

Puolueiden kannatusta mittaa Suomessa melko säännöllisesti kolme tutkimuslaitosta, joiden tuloksia julkaisevat mm. Yleisradio, Helsingin Sanomat ja MTV3. Tutkimustulokset näkyvät laajalti julkisuudessa, ja puolueet ja politiikan kommentoijat pohtivat kannatusmuutosten syitä ja kansa seuraa kilpailun etenemistä. Yksi ja toinen puolueeseensa tyytymätön tai muuten kannastaan epävarma äänestäjä haistelee muutosten suuntaa. Vaalien lähestyminen tihentää mittauksia ja lisää tulosten kiinnostavuutta. Välillä tutkimuslaitosten tulokset eivät kuitenkaan vastaa toisiaan. Tämä johtuu pääosin siitä, että kyselyjä tekevät tutkimuslaitokset kokoavat aineistonsa ja laativat arvionsa puolueiden kannatuksesta osittain erilaisin menetelmin. Mielipidekyselyjen tuloksia ei näin ollen voi verrata toisiinsa. Lisäksi kyselyjen tulosten uutisoinnissa ei tehdä täysin selväksi kyselyn tekotapaa ja rakennetta.

Seuraavassa yksi esimerkki ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän välisenä aikana julkaistusta mielipidemittauksesta, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 12.4.2011 ja otsikko kuuluu ” Perussuomalaisten kannatus kääntyi laskuun, Sdp:n nousuun”. Seuraavassa suora lainaus Helsingin Sanomien verkkosivuilta: ”Perussuomalaisten kannatus on vähentynyt selvästi viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämä mielipidemittaus osoittaa, että perussuomalaisia äänestäisi nyt 16,9 prosenttia suomalaisista. Maaliskuun vastaavasta tutkimuksesta laskua on 1,5 prosenttiyksikköä. Edellisen gallupin kakkossijalta perussuomalaiset on pudonnut neljänneksi. TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen kertoo, että perussuomalaisten kannatusprosentissa on paljon suurempi epävarmuus kuin muiden puolueiden kohdalla. “Se on neljä prosenttiyksikköä suuntaansa ainakin.” Syynä on se, että perussuomalaisten kannattajia on nyt niin paljon enemmän kuin aiemmissa vaaleissa, ettei heidän lopullisesta äänestyskäyttäytymisestään voi tehdä kovin luotettavaa tilastotieteellistä analyysiä. Pehkosen mukaan kannatuksen suunnasta sen sijaan voi olla varma. “Edelliseen mittaukseen nähden perussuomalaisten kannatus on vähentynyt. Mutta mikä se oli edellisellä kerralla, siitä emme voi olla täysin varmoja”, Pehkonen pohtii. Puoluekannatuksen lisäksi HS-gallupissa tutkittiin puoluevalinnan varmuutta. Kaikista äänestämättömistä kolmasosa, 32 prosenttia, saattaa vielä vaihtaa puoluevalintaansa kertoo, että perussuomalaisten kannatusprosentissa on paljon suurempi epävarmuus kuin muiden puolueiden kohdalla. “Se on neljä prosenttiyksikköä suuntaansa ainakin.”

Uutisessa tehdään varsin selväksi, että perussuomalaisten kannatus on kääntynyt laskuun, kannatus on vähentynyt selvästi ja perussuomalaiset on pudonnut. Tuliko nyt varmasti selväksi mikä oli tämän uutisen viesti? Kovin luotettavaa kuvaa tutkimuksen tekijästä ei anna lausunto, jonka mukaan äänestyskäyttäytymisestä ei voi tehdä kovin luotettavaa tilastotieteellistä analyysiä. Lisäksi tutkimuksen tekijä toteaa, että virhemarginaali on ainakin 4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Olisiko kannattanut jättää tutkimus julkaisematta?

Tiedotusvälineiltä on toivottu itsesäätelyä mielipidemittausten tulosten julkaisemisessa ennen vaaleja, mutta tämä viesti ei ole mennyt perille. Siksi mielipidemittaukset tulisi kieltää Suomessa ensimmäisestä ennakkoäänestyspäivästä alkaen vaalin loppuun asti.