PS ARKISTO
Vaalikampanjoihin upotetaan jopa omakotitalon verran rahaa – Tynkkysen lakialoite rajoittaisi kampanjabudjettien paisumista
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt eduskunnassa lakialoitteen, joka asettaisi vaaleihin kampanjakatot. Ehdokaskohtaiset ylärajat olisivat kunta- ja aluevaaleissa yhteensä 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa.
– Kampanjoihin upotetut summat ovat karanneet käsistä. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa läpipäässeiden ehdokkaiden kampanjabudjetti oli keskimäärin 37 000 euroa. Nämä ovat järkyttäviä rahamääriä! Suurimmalle osalle ehdokkaaksi haluavista tällaiset budjetit ovat täysin mahdottomia haalia kasaan.
– Demokratia vääristyy, kun esimerkiksi nuoret, vähävaraiset aikuiset tai pienituloiset eläkeläiset kokevat hyvin vaikeaksi kilpailla jättisummilla jyrääviä kampanjoita vastaan. Ratkaiseva tekijä pitäisi olla ehdokkaan sanoma, ei raha, Sebastian Tynkkynen linjaa.
Raha ei saa olla este ehdokkuudelle
Tynkkynen viittaa lakialoitteensa perusteluissa trendiin, joka osoittaa kampanjabudjettien olleen selvässä nousussa 2000-luvulla. Yli 100 000 euron kampanjatkaan eivät ole harvinaisia – eurovaaleissa hätyyteltiin viimeksi jo 200 000 euron rajaa.
– Kampanjabudjettien kohtuullistamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti asian tärkeyden esiin jälleen viime vuonna. Viesti on ollut, että kampanjakulujen kasvua pitää hillitä, jottei raha olisi esteenä ehdokkaaksi ryhtymiselle.
Demokratiaa halveksuva suunta
Saman huoleen viittasi myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, joka esitti ajatuksen kehityskulusta, jonka päässä vain varakkaat tai helposti tukea saavat ehdokkaat voivat tulla valituksi.
– Tätä suuntaa ei kukaan demokratiasta välittävä voi pitää hyvänä, joten toivonkin aloitteelle puoluerajat ylittävää tukea, Tynkkynen sanoo.
Kevään vaaleissa vähintään 30 000 euron kampanjan on tähän mennessä ilmoittanut tehneensä jo 97 eduskuntavaaliehdokasta. Asia käy ilmi vapaaehtoisista ennakkoilmoituksista. Tiedot täydentyvät yhä, sillä viimeinen päivä jättää vaalirahoitusilmoitus ajoissa on vasta 5. kesäkuuta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kampanjabudjetti kohtuullistaminen ehdokkaat tarkastusvaliokunta Arto Jääskeläinen lakialoite Oikeusministeriö Demokratia Sebastian Tynkkynen vaalit vaalirahoitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttajatkin äänestävät nyt perussuomalaisia: “Poliittisen eliitin tulisi tiedostaa maahanmuuton ongelmat eikä sortua populistisiin heittoihin äänestäjien valloittamiseksi”
Perussuomalaisille 16 uutta kansanedustajaa – Sara Seppänen nousi Lapin äänikuningattareksi
Juvonen: Marin lähti vaalilaukalle haukkuessaan perussuomalaisia
Suomessa sana on ”vapaa”, kunhan ei puhuta islamista tai maahanmuutosta – Tynkkyselle politiikka on käynyt kalliiksi
Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: “Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”
Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?
Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.