Uusi tieliikennelaki vetää mutkat suoraksi – liikennevirhemaksu puhutti suurta salia

Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi on merkittävä siksi, että se luo puitteet automaattiselle autoilulle ja vähentää roimasti rikollisuutta. Robottiautot ovat kohta kaikilla teillä ja pian Suomessa tehdään satojatuhansia rikoksia vähemmän kuin nykyisin. Vastuuta sysätään yhä enemmän tienkäyttäjille eli hallintoalamaisille itselleen.

Vastuu tarkoittaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan sitä, että tiellä liikkuja on yhä enemmän itse vastuussa “liikenneturvallisuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä”. Automaatio tarkoittaa taasen paljon muutakin kuin itsestään ajavia autoja. Siinä on kyse kaikesta siitä tiedosta, mitä kansalaisten liikkumisesta on saatavissa ja miten sitä voidaan hyödyntää.

Lainlaatija tosin myöntää itsekin, että “tulevaisuutta on hankala ennustaa”. Lain tehtävä on siis “mahdollistaa”.

Liikenne- ja viestintäministeriön laaja-alaisuutta osoittaa, että se puuttuu myös kriminaalipolitiikkaan. Esitys sisältää kohdan, jossa “vähäisten rikosten kontrollissa luovuttaisiin rikosoikeuden käyttämisestä”. Hallituksen näkemyksen mukaan “rikosoikeus tulee jättää vakavampia oikeudenloukkauksia varten”.
Laki ei myöskään tuo “nollatoleranssia” ylinopeuksiin. Rahastusautomaattia ei sitäkään olla luomassa ja pienin ylinopeussakko putoaisi 140 eurosta 50 euroon.

Lähetekeskustelussa perussuomalaisten Jari Ronkainen totesi laissa olevan hyviäkin puolia, mutta hän oli huolissaan liikennevirhemaksun toimeenpanosta.

– Ollaan varsin eriskummallisessa tilanteessa, jos me lainsäätäjät eduskunnassa säädämme lakeja ja samaan hengenvetoon toivomme, ettei poliisi puuttuisi niiden rikkomiseen. Erikoista on myös se, että lain toimenpideviranomaisella, lähinnä siis poliisilla, on harkintavalta lakiin nähden. Eikö lakien tulisi olla velvoittavia, jotta niitä noudatettaisiin?

Myös edustaja Jani Mäkelä (ps.) otti esille saman asian ja muistutti, että autoilija on “valtion lypsylehmä”.

– Nyt hallitus ja ministeriöt väittävät, ettei sakotuskynnys muutu pienten ylinopeuksien osalta. Kuinka te voitte taata, että näin todella on? Todellako vaikkapa peltipoliisin keräämät pienet ylinopeudet eivät muutu virhemaksuiksi huomautuksen sijaan? Tämä on tärkeää, koska nämä pienet ylitykset voivat johtua mittarivirheistä, vahingoista tai ajotilanteista eikä näiden kyttääminen suinkaan paranna liikenneturvallisuutta vaan lähinnä huonontaa sitä.

Edustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) painotti puheenvuorossaan sanaa “sakko”. Se tulee hänen mukaansa “aika herkästi liikenteessä olemattomista rikkeistä”, Hän kertoi esimerkkejä ja ehdotti, että sakon voisi laittaa niin, että “joka 100 000 ajaa vuodessa, niin laittaa postiin sen sakon suoraan, niin ei tarvitse poliisia häiritä?”

Edustaja Ritva Elomaa (ps.) toi hänkin esille huolensa ammattikuskeista:

– Hyvin herkästi käy niin, että vuoden aikana voi se pömpeli elikkä peltipoliisi vilahtaa hyvin pienistä ylityksistä monta kertaa, ja sitten kortti lähtee kuivumaan. Kohtuutta pitäisi olla tässä tapauksessa. Hän edellytti myöskin, että syrjäisempienkin seutujen tiestö pidettäisiin kunossa.

Edustaja Arja Juvonen (ps.) otti esille heijastimet ja pyöräilykypärän käytön.

– Minun mielestäni heijastinpakko kyllä olisi voinut olla ihan niin, että se sisällytetään lakiin, että se on laissa, että käytä heijastinta ja suojaa itsesi. Kyllä tuo pyöräilykypäränkin käyttö — se pääkoppa on aika pehmoinen, kun sieltä pyörästä lentää, ja ne ovat kuitenkin vakavia vammoja, tapaturmia, mitä siitä aiheutuu, niin että on sitten vähän näennäistä puhua turvallisuuden parantamisesta, jos ei tarvitse kypärääkään.

Ministeri Berner sanoi vastauspuheenvuorossaan, että heijastimista ja pyöräilykypärän käytöstä on laitettu vain suositus johtuen siitä, että lain noudattamisen valvonta on käytännössä mahdotonta.

Vähemmälle huomiolle uudessa tieliikennelain esityksessä on jäänyt kohta, joka toteutuessaan sujuvoittaisi liikennettä merkittävästi moottoriteitten ulkopuolella. Nimittäin pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisista nopeusrajoituksista luovuttaisiin ja alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa.