

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Uusi kupla puhkeamassa – päätepisteenä maailman laajuinen lama?
Keskuspankkien kepeistä rahapoliittisista toimista johtuen saatoimme välttää todella suuren pudotuksen kymmenisen vuotta sitten. Toisaalta arvopapereihin puhkuttu tekohengitys voikin vetää maailman uudelleen syvään taantumaan ja kenties jopa lamaan.
Viralliset ennustelaitokset eivät lupaa ensi vuodeksi suuria ryppyjä talousrintamalla. Usein näillä ennusteilla on tarkoituksena olla keikuttamatta venettä liikaa. Talousrintamalla on kuitenkin nähty pörssikurssien syviä laskuja. Onko finanssimaailma täydessä tikissä vai horjummeko kohti uutta lamaa?
Keskuspankeilla ennennäkemättömät taseet
Maailman suurimmat keskuspankit ovat ostaneet taseisiinsa jos jonkinlaista arvopaperia. Ostojen vuoksi taseisiin on eksynyt pääosin valtioiden velkakirjoja, mutta taseissa on myös yrityslainoja ja yritysten osakkeita.
Melko hälyttävistä talousennusteista varoittanut GnS Economics kertoo seikkaperäisesti sen, millaisiin arvopaperiostoihin suuret keskuspankit ovat äityneet talouskriisin aikana.
Näihin taseiden paisutuksiin kuuluvat muun muassa Euroopan keskuspankki EKP:n lähes 3 000 miljardin euron arvopaperiostot, jotka pitäisi nyt lopettaa. Tämän osto-ohjelman lisäksi niin EKP kuin muutkin maailman keskuspankit ovat ostaneet markkinoilta pois kaikenlaisia arvopapereja.
Talouden kasvu vaarassa kääntyä
Alkuvuodesta kurssikäyrät osoittivat vielä pohjoiseen. GnS Economics muistuttaa talouden kasvujaksojen käyttäytyvän kuin lapset. Jokaisella kasvupyrähdyksellä on oma “genetiikkansa” ja niiden yhdistelmistä ja huoltamisesta riippuu se, millaisia aikuisia näistä aikanaan kasvaa.
Nykyinen lapsi on suoraan sanottuna “äpärä”. Huono kasvatus juontaa juurensa monesta eri epäkohdasta. Soppaa hämmentää moraalikato, vivuttaminen, valvonnan pettäminen ja massiivinen spekulointi.
Talouden kasvu onkin vaarassa kääntyä taantumaan. Kymmenien tuhansien miljardien elvytykset ovat johtuneet siitä, että jokaiseen pieneen töyssyyn on vastattu punnertamalla lisää uunituoretta keskuspankkirahaa markkinoille.
Mahdollisuudet jopa maailmanlaajuiseen lamaan
GnS:n mielestä jokaisen tukioston jälkeen alta paljastuvat yhä suuremmat velat. Keskuspankkien kaavailtujen tukiostojen lopettaminen johtaa inhaan kierteeseen.
Ensin iskee taantuma. Sen jälkeen seuraavat arvopaperien myynnit, jolloin osakekurssit ja velkakirjojen arvot putoavat. Myyntipaniikki yhdistettynä vahvaan vipuun muodostaa maailmanlaajuisen laman.
Keskuspankit voivat toki yrittää viivyttää lopputulemaa uusilla osto-ohjelmillaan, mutta ne eivät voi enää peitellä luomaansa “finanssihirviötä”.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Asiantuntijat Politico-lehdelle: uusi eurokriisi voisi syttyä monesta eri syystä

Perussuomalaisilta epäluottamuslause ERVV:sta: Hallitus ei pysty puolustamaan Suomen etuja

Senioritutkija: Määräyksiä jakeleva “poliisi-EU” suututtaa kansalaisia ja lisää populistien kannatusta – yhteisvastuukiellosta on pidettävä kiinni, muuten euro romahdusvaarassa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää