Lasten ja nuorten pahoinvointi huolestuttaa, kertoo uudeksi kansanedustajaksi nouseva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas. Koulupoliisi haluaisi saada sekä lapset että vanhemmat hetkeksi irti kännyköistään ja sosiaalisen median koukuttavasta maailmassa.
Eduskuntaan Sebastian Tynkkysen jälkeen nouseva Merja Rasinkangas on työskennellyt poliisina 36 vuotta. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on ollut ennaltaehkäisevässä työssä koulupoliisina. Ennen poliisin uraa hän oli pitkään töissä Muhoksen Pohjolakodissa, joka oli erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille tarkoitettu koulukoti. Myös vanginvartijana työskennellyt Rasinkangas tuntee ongelmanuorten maailman joka kantilta.
Poliisina Rasinkangas ei voi kommentoida Oulun viimeaikaisia puukotuksia, koska se on tutkinnanjohtajan tehtävä. Koulupoliisin näkökulmasta hän sanoo, että Oulussakin monet lapset ja nuoret voivat huonosti. Väkivaltaa tekevät yhä nuoremmat ja tekotavat ovat raaistuneet.
Kaverivanhemmuuden tilalle läsnäoloa lasten arjessa
Nuorten pahoinvointiin on varmasti monia syitä, Rasinkangas sanoo. Muuttunut yhteiskunta on lisännyt paineita moniin perheisiin.
– Vanhemmuus on osalla kadoksissa, puhutaan kaverivanhemmuudesta.
– Nyt jos koskaan tarvittaisiin vanhemmuuteen rohkeutta kasvattaa ja riittävää läsnäoloa lasten arjessa. Lasten ja nuorten kuuleminen on äärimmäisen tärkeä osa vanhemmuutta, Merja Rasinkangas korostaa.
Some ja tietokonepelit koukuttavat
Rasinkangas pitää huolestuttavana lasten ja nuorten riippuvuutta sosiaaliseen mediaan ja tietokonepelien koukuttavaan maailmaan, jossa lapset ja nuoret viettävät aikaa tuntikausia ympäri vuorokauden.
– Nykyaikana sekä lapset että vanhemmat tuijottavat kännykkäänsä koko ajan, Merja Rasinkangas kuvailee.
Sosiaalisen media kautta nuoret pääsevät näkemään ja kokemaan asioita, jotka voivat olla haitallisia heidän ikätasolleen. Myös monien päihteiden hankkiminen ja kaupankäynti on helppoa somen kautta.
Someriippuvuus näkyy myös koulussa. Oppilaat ovat väsyneitä, ja väsyneenä ärsytyskynnys madaltuu. Samalla kiusaaminen ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet.
Fyysinen väkivalta lisääntynyt erityisesti alakouluissa
Rasinkangas kertoo, että fyysinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti alakouluissa. Jopa päiväkodeissa on kohdattu agressiivisia lapsia, jotka kohdistavat väkivaltaa myös henkilökuntaan.
Yläasteella sosiaalinen media on helppo kiusaamisen väline. Välillä rajumpaa fyysistäkin väkivaltaa esiintyy myös vapaa-ajalla. Usein väkivalta ja uhrin alistaminen kuvataan videolle, jota sitten levitetään somessa. Nöyryytysvideolla uhri saatetaan pakottaa vaikkapa nuolemaan kiusaajiensa kengänpohjia.
Vapetus on iso ongelma
Nuorten suosima sähkötupakka eli vapetus on iso ongelma. Vape-laitteissa käytettävät maustetut nesteet koukuttavat lapsia, koska ne ovat hyväntuoksuisia ja sisältävät runsaasti nikotiinia. Tarjolla nuorisolle on myös kannabis-öljyllä höystettyä vapea.
Vape-nesteiden välitys kouluissa aiheuttaa samanlaisia lieveilmiöitä kuin huumekaupassa, Rasinkangas kertoo. Velallisia uhkaillaan väkivallalla.
Varsinaisten huumeidenkin käyttö on lisääntynyt alaikäisten keskuudessa. Kaupanteko käy helposti somessa.
Ruutuajan rajoittaminen toimii
Koulupoliisin näkökulmasta hyvin monet nuorten ja lasten ongelmat liittyvät somesovelluksiin. Erityisen ongelmallinen on TikTok, jossa kiertää usein videohaasteita, joissa yllytetään tekemään jotain tyhmää tai vaarallista, kuten varastamaan jotain kaupasta tai temppuilemaan vaarallisissa paikoissa.
Ratkaisuksi Merja Rasinkangas esittää lasten ruutuajan rajoittamista. Lapsi saattaa ensin rajustikin vastustaa sitä, että hänen pelaamistaan ja kännykän käyttöään rajoitetaan, mutta muutaman kunnolla nukutun yön jälkeen lapsessa voi tapahtua melkoinen muutos parempaan.
– Rajat ovat rakkautta, Merja Rasinkangas sanoo.
Pienissä lähikouluissa lasten olisi parempi olla
Koulupoliisi Rasinkangas kannattaa paluuta pieniin lähikouluihin, joissa kaikki tuntevat toisensa ja lapsilla on luottamuksellinen suhde opettajiin. Nykyään suosituissa suurkouluissa kaikki ongelmat kärjistyvät.
Tuore kansanedustaja Merja Rasinkangas kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan päästäkseen vaikuttamaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi lastensuojelussa tarvittaisiin enemmän keinoja huostaanotettujen lasten yhteydenpidon ja liikkumisen rajoittamiseen sekä hatkaan lähteneiden paikantamiseen. Tässäkin rajat ovat rakkautta.
SUOMEN UUTISET