LEHTIKUVA
Uuden lakiesityksen mukaan Yle ei saisi enää pääsääntöisesti julkaista tekstiä ilman liikkuvaa kuvaa
Liikenne- ja viestintäministeriön lakiesitys rajoittaisi merkittävällä tavalla Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa tekstimuotoisia uutissisältöjä, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt esityksen Yle-lain muuttamisesta, joka muokkaisi Yleisradion toimintaa merkittävällä tavalla ja kaventaisi Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa.
Lakiesityksen myötä Yleisradio ei jatkossa voisi enää julkaista tekstisisältöä ilman, että kyseinen sisältö liittyy johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Ehdotetut säännösmuutokset siis rajoittaisivat Yleisradion julkaiseman tekstimuotoisen sisällön tukemaan enimmäkseen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja.
Tavoitteena on tarkentaa Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja selventää nykyistä sääntelyä kaupallisen median toimintaympäristön kannalta.
Taustalla medialiiton kantelu EU-komissiolle
Esitysluonnos siis rajoittaisi merkittävällä tavalla Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa tekstisisältöjä, kuitenkin lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia.
Lakiesityksen mukaan tekstisisältörajoitus ei koskisi kiireellisiä uutistilanteita, viranomaistiedotteita, vähemmistökielille suunnattuja palveluja, kulttuuri- ja oppimissisältöjä eikä Ylen yhdessä STT:n kanssa julkaisemia sisältöjä.
Lakiin esitettyjen muutosten taustalla on Medialiiton EU-komissiolle vuonna 2017 tekemä kantelu. Tuolloin Medialiitto pyysi komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää myös sellaisten tekstisisältöjen tuottamiseen verkossa, jotka eivät liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.
Medialiitto katsoo kantelussaan, että Ylen rahoitus on tekstimuotoisten sisältöjen osalta ollut EU:n valtiontukisääntöjen vastaista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Juho Romakkaniemi muistuttaa Yleisradiota itsekritiikin merkityksestä: ”Kannattaa varmasti selvittää, onko kolumnistit valittu liian pienestä piiristä”
Ex-päätoimittaja Atte Jääskeläinen tyrmää ministeri Harakan hankkeen harkinnanvaraisesta tuesta medialle: ”Median ei tule olla riippuvainen hallitusten poliittisista voimasuhteista”
Ne vuodet, joina kommunistit rakensivat Ylestä taisteluvälinettä – Reporadio sensuroi oikeistolaisia ja julisti räikeän puolueellisesti “tiedostamista”, “muutosta” ja “aatteellista heräämistä”
Tynkkynen esittää arvion tekemistä siitä, minkälaista sisältöä Yle onnistunut tuottamaan – “Selvästi nähtävissä nopeasti vahvistuva feministinen ja vasemmistolainen talouspoliittinen trendi”
Teemu Keskisarjan sensurointitapaus katkaisi kamelin selän – PS vie asian hallintoneuvostoon, vaatii Yleltä selvitystä siitä, mitä yhtiössä oikein tapahtuu
Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – “Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”
Ylen faktantarkistajilla kriteerit pahasti hukassa – puolet eduskuntavaalien faktantarkistuksista meni pieleen
Perussuomalaiset väläyttää Yle-verosta luopumista: Ohjelmat maksukortin taakse
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.