

LEHTIKUVA
Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset turvealan tulevaisuudesta. Turveala on ollut kuluneella hallituskaudella myllerryksessä, eikä alan yrittäjillä ole varmuutta tulevasta tilanteessa, jossa jopa elinkeinoministerin suulla on todettu, että kaikki mahdollinen turve tarvitaan tulevaa talvea varten.
– Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusohjelmassa energiaturpeen käyttö haluttiin vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tuo tavoite olisi turpeen huonon imagon ja korkean päästökauppahinnan takia toteutunut ilman minkäänlaisia ylimääräisiä toimiakin. Veronkorotuksilla ja ilmastoaktivisteja kuuntelemalla aiheutettiin lähinnä turvautumista venäläiseen tuontipuuhun ja vaikeuksia kotieläin- ja puutarhayrittäjille, Jari Koskela tuhahtaa.
Turpeen osuus energiatuotannosta on viime vuosina ollut 3-4 prosenttia. Koskelan mielestä alasajoa ei pidä tehdä ennen kuin on saatavilla riittävästi toimitusvarmaa ja kotimaista vaihtoehtoa. Nyt polttoon ajautuu yhä enemmän kotimaista ainespuuta. Vaikka energiaturpeen käyttö lopulta väheneekin, on energiaturvetta Koskelan mukaan jatkossakin nostettava huoltovarmuuspolttoaineeksi.
– Energiapalettimme on murroksessa, ja polttoon perustumattomien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Sen sijaan kuivikkeena ja kasvualustana turve on edelleen korvaamatonta. Ei ole nähtävillä, että niille olisi tulossa yhtä laadukasta ja kotimaista vaihtoehtoa, Koskela muistuttaa.
Turpeesta tehtävä keskeinen vientituote
Kiertotalous on yksi 2000-luvun megatrendeistä, ja turpeella on siinä merkittävä rooli. Lannan ravinteita ja nestettä sitonutta kuiviketurvetta voidaan esimerkiksi käyttää luomulannoitteiden raaka-aineena. Turvelanta parantaa maaperän pieneliötoimintaa. Turve parantaa myös kompostien toimintaa, ja sitä voidaan käyttää öljyvahinkojen torjunnassa.
– Euroopan unionista tulee tällä hetkellä paljon säätelyä maa- ja metsätalouteen. Kaikkia vaatimuksia ei ole yksinkertaisesti edes mahdollista toteuttaa ilman turvetta. Kasvuturpeessahan esimerkiksi puuntaimet kasvavat. Suomi voisi aivan hyvin viedä kasvuturvetta muualle Eurooppaan, jotta siellä voisivat lisätä hiilinieluja. Meillä Suomessa metsienhoito jo osataan, Koskela toteaa.
Turpeen osuus kaikista kasvualustoista maailmassa on ollut noin 70 prosenttia. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40-50 miljoonaa kuutiota, ja sen käytön odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koskelan mukaan Suomen olisi tartuttava näihin kasvunäkymiin ja tehtävä turpeesta Suomelle keskeinen vientituote.
Turveyrittäjille luotava kannattava toimintaympäristö
Koskelan mielestä tulevaa talvea varten on ensisijaisesti otettava jo luvitetut turvetuotantoalueet käyttöön. Pidemmällä tähtäimellä on varmistettava, että turvetuotannolle myönnetään myös riittävästi uusia lupia eikä takerruta pelkästään vihreiksi selitettyjen hankkeiden etusijamenettelyyn.
Vaikka energiaturpeen osuus väheneekin, on muiden turvetuotteiden mahdollisuuksiin nyt uskottava. Myös EU:n ruokaturvaa, eläinterveyttä ja ruoantuotannon kestävyyttä peräänkuuluttava Pellolta pöytään -strategia antaa odottaa turpeelle valoisampaa tulevaisuutta.
– Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on selkeästi linjattava turvetuotannon jatkosta ja luotava turveyrittäjille aidosti kannattava toimintaympäristö, Koskela painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turpeen vienti Sanna Marinin hallitus turveyrittäjät kiertotalous energiaturve energiatuotanto turvetuotanto kuiviketurve turveala Antti Rinteen hallitus Jari Koskela Hallitusohjelma Maa- ja metsätalous Turve Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: “Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Mäenpää: Huoltovarmuuden vahvistamista tuettava julkisilla hankinnoilla

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: “Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää