BBB:n puheenjohtaja Caroline van der Plas oli itsekin ällistynyt puolueensa vaalivoiton suuruudesta. / LEHTIKUVA
Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa
Maanviljelijöiden etuja ajava uusi puolue sai murskavoiton Alankomaiden maakuntavaaleissa. Vaalitulos tulee vaikeuttamaan hallituksen suunnitelmia maatalouden alas ajamiseksi. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat nimittäin maakuntavaltuustojen päätösvaltaan. Oppositiojohtaja Geert Wildersin mukaan päästöleikkaukset ovat vain tekosyy, ja hallituksen todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen.
Maanviljelijöiden etuja ajava uudehko puolue sai murskavoiton maaliskuun puolivälissä pidetyissä maakuntavaaleissa. Vuonna 2019 perustettu maanviljelijöiden kansalaisliike (BoerBurgerBeweging, BBB) sai peräti 139 paikkaa eri maakuntavaltuustoissa eli 20 prosenttia paikoista. Toiseksi tullut pääministeri Mark Rutten VVD sai vain 63 paikkaa.
Maanviljelijöiden kansalaisliike tulee saamaan paljon paikkoja myös toukokuussa pidettävissä parlamentin ylähuoneen eli senaatin vaaleissa, koska nyt maakuntavaltuustoihin päässeet edustajat valitsevat vuorostaan senaattorit. Rutten hallituskoalition ennustetaan menettävän neljänneksen paikoistaan senaatissa.
“Kansanäänestys hallituksen suoriutumisesta”
Politico-nettilehti luonnehtii vaalien tulosta “kansanäänestykseksi Rutten hallituksen suosiosta” ja arvelee, että vaalitulos vaikeuttaa Rutten suunnittelemien päästöleikkausten toimeenpanoa. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat maakuntavaltuustojen päätösvaltaan, joten maanviljelijöiden kansalaisliikkeellä on hyvät mahdollisuudet kampittaa hallituksen suunnitelmia.
Maanviljelijöiden kansalaisliikkeen perustaja ja puheenjohtaja Caroline van der Plas oli itsekin ällistynyt puolueensa vaalivoiton suuruudesta. Hän aloitti puheensa vaalivalvojaisissa kysymällä kansainvälisesti, että “What the fuck” eli “mitä v*ttua täällä oikein tapahtui”.
Hallituksen tavoitteena lopettaa joka kolmas karjatila
Kuten Suomen Uutiset on aiemmin kertonut, Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.
Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa kokonaan, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja traktoriprotesteja, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Poliisi käytti kovaa voimaa ja jopa tuliaseita mielenosoitusten tukahduttamiseen. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.
Päästötavoitteet ovat “vasemmistolaista roskaa”
Vapauspuolue PPV:n puheenjohtaja Geert Wilders toteaa vaihtoehtomedia Rebel Newsin haastattelussa, että hallituksen typpipäästötavoitteet ovat “vasemmistolaista roskaa”. Hänen mielestään typpipäästöt ovat tekemällä tehty ongelma, jonka varjolla hallitus yrittää päästä eroon maanviljelijöistä.
– Todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen, Wilders sanoo.
– Mutta Alankomaita ei olisi ilman maanviljelijöitä ja kalastajia, Wilders jatkaa. Sitä me olemme. Ne ammatit ovat meidän geeneissämme ja historiassamme. Tämä maa on rakennettu maanviljelijöiden ja kalastajien varaan, joten heillä on meidän kaikkien tuki.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- PPV Caroline van der Plas Hollannin maakuntavaalit Natura 2000 karjatalous ammoniakki typpipäästöt ympäristölainsäädäntö maanviljely Alankomaat päästöleikkaukset Hollannin Vapauspuolue Geert Wilders Mark Rutte Ympäristönsuojelu Hollanti EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruokapula uhkaa Suomessakin, maanviljelijät joutuvat ottamaan lainaa päästäkseen kylvötöihin
Alankomaiden hallitus pistää tuhansia maatiloja lunastukseen täyttääkseen EU:n vaatimukset
Hollannin maajussit nousivat kapinaan vihreää siirtymää vastaan – poliisi ampui traktoria
Ruuan hinta räjähtämässä, maatiloja suljetaan jopa 1 200 vuodessa – veronalennukset eivät sovi hallitukselle
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää