LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.
Kahdeksan vuotta sitten jopa 70 % piti kouluamme maailman parhaana, nyt enää 44 %. Samalla jopa 80 % suomalaisista haluaa älypuhelimet pois luokkahuoneista ja lähes 90 % antaisi opettajille lisää valtaa puuttua häiriökäyttäytymiseen.
– Ongelmia on vuosia lakaistu maton alle. Edelliset hallitukset ovat levitelleet käsiään ja toistelleet maailmankuulua mantraa ”meillä on maailman paras koulu ja opettajat”. Sillä aikaa kurittomuus on lisääntynyt, työrauha kadonnut ja oppimistulokset laskeneet, sanoo kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen.
Perussuomalaiset ovat Koposen mukaan jo vuosia varoittaneet koulun arjen karusta todellisuudesta, mutta muut puolueet ovat kieltäytyneet myöntämästä ongelmia. Hänen mukaansa on hyvä, että nyt on laajemminkin herätty ongelmiin.
– Tämä hallitus teki oppimisen tuen uudistuksen ja rajoittaa älypuhelinten käyttöä koulupäivän aikana. Nämä ovat juuri niitä keinoja, joita me olemme vaatineet jo pitkään, mutta joita edellinen hallitus ei uskaltanut tai halunnut tehdä, Koponen sanoo.
Koposen mukaan on kohtuutonta, että opettajat joutuvat työskentelemään ilman kunnollisia työkaluja, ja oppilaat kärsivät levottomista luokista. Koposen mukaan nyt otetut askeleet ovat vasta alkua.
– Koulun kuuluu olla paikka, jossa oppilaat saavat keskittyä oppimiseen ja opettajat opettamiseen, ei jatkuvaan taisteluun järjestyshäiriöitä tai somen aiheuttamaa levottomuutta vastaan.
PA ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan seksuaalisuuteen liittyviä teemoja tulisi lasten ja nuorten kohdalla käsitellä erityisen hienotunteisesti kehitystaso huomioiden. Tähän velvoittaa myös laki.
Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.
Eduskuntaan on juuri saapunut esitys aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistuksen myötä perustetaan uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto ja kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Tällä uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan lupa- ja valvontakäytänteitä ja sujuvoittamaan lupaprosesseja.
Tänään on uutisoitu, että Keski-Uudenmaan koulutusyhtymä Keudan tiloissa on kuvattu aikuisviihdettä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että juuri tällaiseen kehitykseen puolue on pyrkinyt kiinnittämään huomiota ja vaatinut toimia sen kitkemiseksi.
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Suomessa on tehty bisnestä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Nyt hallitus kaavailee loppua veronmaksajien kustannuksella tehtävälle rahastukselle.
Eduskunnasta on viimein tulossa älypuhelimien käyttöä rajoittava laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kiellon oppituntien aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen uuteen lakiin ja haluaa avata keskustelun siitä, että vanhemmat eivät hankkisi älypuhelimia vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
