LEHTIKUVA
Yhä useammat ihmettelevät, että kuka Yhdysvaltoja oikein johtaa. Jill Biden näyttää ohjailevan puolisoaan, joka usein unohtaa mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä. Varapresidentti Kamala Harris sen sijaan yrittää ottaa etäisyyttä Bidenin hallintoon, jonka tärkeä osa hän on viimeiset kolme ja puoli vuotta ollut. Suuri kysymys on, uskaltaako Harris syrjäyttää Bidenin myös presidentin tehtävistä aivan viime metreillä.
Kuka tätä maata oikein johtaa, kysyy New Yorkissa asuva australialainen kirjailija ja kolumnisti Miranda Devine kolumnissaan New York Post -lehdessä. Hänen mielestään näyttää siltä, että Jill Biden on ottanut ohjat aviomiehensä kognitiivisten kykyjen jatkuvasti heikentyessä.
Presidentti Joe Bidenin hallintokautta on jäljellä vielä neljä kuukautta. Presidentin suorituskyky on kuitenkin jatkuvasti heikentynyt. “Vapaan maailman kohtaloa pitää käsissään mies, joka ei muista missä hän on tai mitä hänen pitäisi tehdä”, Devine kirjoittaa.
Viime lauantaina Intian, Japanin ja Australian pääministerit saapuivat kokoustamaan Bidenin kanssa. Avauspuheenvuorossaan presidentti Biden unohti kenet hänen piti seuraavaksi kutsua lavalle.
– Kenet minun piti esitellä, Biden kysyi yleisöltä.
Vaivautuneen hiljaisuuden keskellä Biden huuteli, että “kuka on seuraava”, kunnes Intian pääministeri Narendra Modi hoksasi tulla puhumaan.
Viikko sitten pidettiin Bidenin hallituksen ministereiden kokous yhdentoista kuukauden tauon jälkeen. Jill Biden asettui istumaan pöydän päähän ikään kuin johtamaan ministereiden kokousta samalla kun Joe Biden tuijotteli tyhjyyteen.
– Riippumatta siitä, johtaako maata Jill vai joku muu, tosiasiaksi jää, että meillä ei ole toimintakykyistä presidenttiä, Devine kirjoittaa. Tämä on perustuslaillinen kriisi.
Miranda Devine syyttää tilanteesta pääasiassa varapresidentti Kamala Harrisia, jonka perustuslaillinen velvollisuus on varmistaa, että presidentti on toimintakykyinen. Harris on myös se yksittäinen henkilö, joka Jill ja Hunter Bidenin lisäksi on parhaiten perillä presidentti Joe Bidenin kognitiivisten kykyjen nykytilasta. Mutta Harris on jo pitkään antanut kansalaisille harhaanjohtavaa tietoa Bidenin tilasta.
Perustuslain mukaan varapresidentti voi hallituksen enemmistön tuella käynnistää menettelyn, jossa istuva presidentti julistetaan kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa, jolloin Kamala Harrisista tulisi virkaatekevä presidentti. Tämä voisi myös olla demokraateille hyvä peliliike, jolla Harris saisi etulyöntiaseman vaaleissa esiintyessään presidenttinä.
Konservatiivinen poliittinen kommentaattori Ben Shapiro arvelee, että Harris ei halua julistaa Bidenia kykenemättömäksi, koska se olisi vihoviimeinen loukkaus Bidenille, joka on jo nyt vihoissaan siitä, että Harris tiputti hänet presidenttikisasta.
Shapiron mukaan vielä suurempi syy on se, että virkaa tekeväksi presidentiksi ryhtymällä Harris tekisi kaikille selväksi, että hän on viimeiset kolme ja puoli vuotta toiminut varapresidenttinä ja on siten vastuussa kaikista Bidenin ja Harrisin hallinnon toimista. Niistä toimista, joista Kamala Harris on vaalikampanjassaan koettanut irtisanoutua korostamalla, että hän “ei ole Joe Biden”.
Joe Biden puolestaan on tehnyt parhaansa korostaakseen, että Kamala Harris on ollut hänen hallintonsa tärkeä osa, joka on “hoitanut kaiken ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan”. Äskettäisessä haastattelussaan presidentti Biden kehui delegoineensa kaikenlaisia presidentin tehtäviä varapresidentti Harrisille.
– Hän oli erinomainen syyttäjä, ja varapresidenttinä hän pystyi tekemään kaiken minkä minäkin, Biden sanoi. Joten pystyin delegoimaan hänelle vastuun kaikista asioista ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan.
Varapresidentti Kamala Harris on vaalikampanjassaan pyrkinyt esiintymään “muutoksen tuojana”, joka antaa kansakunnalle “uuden tien eteenpäin”, ikään kuin hänellä ei olisi mitään vastuuta siitä mitä hänen varapresidenttikaudellaan on tapahtunut. Biden näyttää vähän kampittavan Harrisin askeleita “uudella tiellä”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Facebookia pyörittävän Meta-yhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myöntää yrityksensä harjoittaneen perusteetonta sensuuria presidentti Bidenin hallinnon painostuksesta. Bidenin pojan korruptioepäilyjä koskevat jutut sensuroitiin "Venäjän disinformaationa", vaikka ne perustuivat tosiasioihin. Zuckerberg myöntää nyt Facebookin tehneen väärin.
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Viikon suosituimmat
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Lue lisää
