LEHTIKUVA
Yhä useammat ihmettelevät, että kuka Yhdysvaltoja oikein johtaa. Jill Biden näyttää ohjailevan puolisoaan, joka usein unohtaa mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä. Varapresidentti Kamala Harris sen sijaan yrittää ottaa etäisyyttä Bidenin hallintoon, jonka tärkeä osa hän on viimeiset kolme ja puoli vuotta ollut. Suuri kysymys on, uskaltaako Harris syrjäyttää Bidenin myös presidentin tehtävistä aivan viime metreillä.
Kuka tätä maata oikein johtaa, kysyy New Yorkissa asuva australialainen kirjailija ja kolumnisti Miranda Devine kolumnissaan New York Post -lehdessä. Hänen mielestään näyttää siltä, että Jill Biden on ottanut ohjat aviomiehensä kognitiivisten kykyjen jatkuvasti heikentyessä.
Presidentti Joe Bidenin hallintokautta on jäljellä vielä neljä kuukautta. Presidentin suorituskyky on kuitenkin jatkuvasti heikentynyt. “Vapaan maailman kohtaloa pitää käsissään mies, joka ei muista missä hän on tai mitä hänen pitäisi tehdä”, Devine kirjoittaa.
Viime lauantaina Intian, Japanin ja Australian pääministerit saapuivat kokoustamaan Bidenin kanssa. Avauspuheenvuorossaan presidentti Biden unohti kenet hänen piti seuraavaksi kutsua lavalle.
– Kenet minun piti esitellä, Biden kysyi yleisöltä.
Vaivautuneen hiljaisuuden keskellä Biden huuteli, että “kuka on seuraava”, kunnes Intian pääministeri Narendra Modi hoksasi tulla puhumaan.
Viikko sitten pidettiin Bidenin hallituksen ministereiden kokous yhdentoista kuukauden tauon jälkeen. Jill Biden asettui istumaan pöydän päähän ikään kuin johtamaan ministereiden kokousta samalla kun Joe Biden tuijotteli tyhjyyteen.
– Riippumatta siitä, johtaako maata Jill vai joku muu, tosiasiaksi jää, että meillä ei ole toimintakykyistä presidenttiä, Devine kirjoittaa. Tämä on perustuslaillinen kriisi.
Miranda Devine syyttää tilanteesta pääasiassa varapresidentti Kamala Harrisia, jonka perustuslaillinen velvollisuus on varmistaa, että presidentti on toimintakykyinen. Harris on myös se yksittäinen henkilö, joka Jill ja Hunter Bidenin lisäksi on parhaiten perillä presidentti Joe Bidenin kognitiivisten kykyjen nykytilasta. Mutta Harris on jo pitkään antanut kansalaisille harhaanjohtavaa tietoa Bidenin tilasta.
Perustuslain mukaan varapresidentti voi hallituksen enemmistön tuella käynnistää menettelyn, jossa istuva presidentti julistetaan kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa, jolloin Kamala Harrisista tulisi virkaatekevä presidentti. Tämä voisi myös olla demokraateille hyvä peliliike, jolla Harris saisi etulyöntiaseman vaaleissa esiintyessään presidenttinä.
Konservatiivinen poliittinen kommentaattori Ben Shapiro arvelee, että Harris ei halua julistaa Bidenia kykenemättömäksi, koska se olisi vihoviimeinen loukkaus Bidenille, joka on jo nyt vihoissaan siitä, että Harris tiputti hänet presidenttikisasta.
Shapiron mukaan vielä suurempi syy on se, että virkaa tekeväksi presidentiksi ryhtymällä Harris tekisi kaikille selväksi, että hän on viimeiset kolme ja puoli vuotta toiminut varapresidenttinä ja on siten vastuussa kaikista Bidenin ja Harrisin hallinnon toimista. Niistä toimista, joista Kamala Harris on vaalikampanjassaan koettanut irtisanoutua korostamalla, että hän “ei ole Joe Biden”.
Joe Biden puolestaan on tehnyt parhaansa korostaakseen, että Kamala Harris on ollut hänen hallintonsa tärkeä osa, joka on “hoitanut kaiken ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan”. Äskettäisessä haastattelussaan presidentti Biden kehui delegoineensa kaikenlaisia presidentin tehtäviä varapresidentti Harrisille.
– Hän oli erinomainen syyttäjä, ja varapresidenttinä hän pystyi tekemään kaiken minkä minäkin, Biden sanoi. Joten pystyin delegoimaan hänelle vastuun kaikista asioista ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan.
Varapresidentti Kamala Harris on vaalikampanjassaan pyrkinyt esiintymään “muutoksen tuojana”, joka antaa kansakunnalle “uuden tien eteenpäin”, ikään kuin hänellä ei olisi mitään vastuuta siitä mitä hänen varapresidenttikaudellaan on tapahtunut. Biden näyttää vähän kampittavan Harrisin askeleita “uudella tiellä”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Facebookia pyörittävän Meta-yhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myöntää yrityksensä harjoittaneen perusteetonta sensuuria presidentti Bidenin hallinnon painostuksesta. Bidenin pojan korruptioepäilyjä koskevat jutut sensuroitiin "Venäjän disinformaationa", vaikka ne perustuivat tosiasioihin. Zuckerberg myöntää nyt Facebookin tehneen väärin.
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
