LEHTIKUVA
USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta
Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaat kohtasivat vaaliväittelyssä, joka oli asiallisempi ja asiapitoisempi kuin varsinaisten ehdokkaiden väittely taannoin. Keskustelussa käsiteltiin Lähi-idän kriisiä ja hurrikaani Helenen tuhoja, taloutta, aborttioikeutta ja laittomien siirtolaisten joukkokarkotuksia. Suomikin nousi esille esimerkkinä turvallisesta maasta, jossa ei tapahdu kouluammuskeluja.
Ohion senaattori J. D. Vance ja Minnesota kuvernööri Tim Walz ovat molemmat melko tuntemattomia poliitikkoja valtakunnalliselle yleisölle. Vaaliväittely oli siis heille erinomainen tilaisuus esitellä itsensä Amerikan kotikatsomoille.
Lehtitietojen mukaan Walz oli jännittänyt väittelyä etukäteen, koska hänellä on vähemmän esiintymiskokemusta. Walz näyttikin ajoittain hätääntyneeltä ja eksyneeltä, mutta paransi suoritustaan loppua kohden.
Yleisesti ottaen varapresidenttiehdokkaiden välillä nähtiin asiallisempaa ja asiapitoisempaa keskustelua kuin pääehdokkaiden kohdatessa. Ehdokkaiden mikrofonit jouduttiin mykistämään vain kerran, kun haitilaisten siirtolaisten maassaolon laillisuus tai laittomuus aiheutti kiivasta väittelyä.
CBS-uutiskanavan toimittajat kysyivät ehdokkailta ajankohtaisista aiheista, kuten Lähi-idän kriisistä ja hurrikaani Helenen aiheuttamista tuhoista. Vaalien keskeisiä aiheita, kuten taloutta, aborttioikeutta ja laitonta siirtolaisuutta käsiteltiin laajasti.
Trumpista puhuttiin paljon
Heti ensimmäisen kysymyksen jälkeen väittelyn peruslinja tuli selväksi: Walz vastasi kysymykseen Lähi-idän kriisistä haukkumalla Donald Trumpia ja Vance puolestaan puolusti Trumpia. Sama tahti jatkui läpi koko väittely. Vastaehdokas Kamala Harrisista puhuttiin selvästi vähemmän.
Molemmat ehdokkaat puhuivat paljon ihmisten arjen ongelmista ja inflaatiosta ja olivat keskiluokan puolella. Itse asiassa monissa kohdissa ehdokkaat totesivat olevansa pitkälti samoilla linjoilla.
Asepalveluksen kautta yhteiskunnalliseen nousuun
Varapresidenttiehdokkailla on paljon yhteistä: molemmat ovat nousseet politiikkaan köyhästä tai keskiluokkaisesta perhetaustasta. Ratkaiseva tekijä kummankin ehdokkaan yhteiskunnallisessa nousussa on ollut asepalveluksen suorittamisen kautta saatu ilmainen yliopistokoulutus.
Vance palveli merijalkaväessä neljä vuotta – josta puoli vuotta sotatoimialueella Irakissa – ja opiskeli sen jälkeen juristiksi. Walz palveli peräti 24 vuoden ajan osa-aikaisesti kansalliskaartissa ja opiskeli opettajaksi.
Walz on liioitellut sotilasuraansa
Tim Walz jäi eläkkeelle kansalliskaartista vuonna 2005 saatuaan tietää, että hänen yksikkönsä tultaisiin pian lähettämään Irakiin. Tuolloin 41-vuotias Walz päätti mieluummin lähteä kansanedustajaehdokkaaksi kuin sotimaan. Minnesotan kansalliskaartin sotilasmestari evp. Thomas Behrends luonnehtii Walzin tekoa “anteeksiantamattomaksi pelkuruudeksi” ja pitää Walzia “petturina ja karkurina”, joka jätti alaisensa pulaan juuri ennen Irakin komennusta.
Walz on myöhemmin antanut harhaanjohtavaa tietoa sotilasurastaan. Hän on väittänyt palvelleensa “sodassa”, mikä ei pidä paikkaansa. Hän on myös väittänyt jääneensä kansalliskaartista eläkkeelle sotilasmestarina, mikä ei pidä paikkaansa, sillä hänen saamansa ylennys sotilasmestariksi peruuntui, koska hän ei täyttänyt ylennykseen liittyneitä opinto- ja palvelusvelvollisuuksia ennen eläköitymistään.
Walzin höpöpuheet nousivat esille
Tässä väittelyssä ei kuitenkaan keskusteltu Walzin liioitellusta “sotasankaruudesta”, josta on jo väännetty paljon, vaan toisesta tapauksesta, jossa Walz oli valheellisesti väittänyt olleensa Hong Kongissa Tiananmenin torin verilöylyn tapahtuessa.
Vastauksena toimittajan kysymykseen Walz lähti selittelemään jotain lapsuudestaan kuin Kamala Harris konsanaan. Yhdeksi vaalien vakiovitseistä on noussut Kamala Harrisin tapa vastata kysymykseen kuin kysymykseen, että hän kasvoi keskiluokkaisessa perheessä, jossa äiti teki kovasti töitä ja naapurit olivat ylpeitä nurmikoistaan.
– Synnyin pikkukaupungissa Nebraskassa, jossa ajoimme poikien kanssa polkupyörillä, Walz selitteli. Ihmiset tuntevat minut: minä puhun paljon.
Lopulta Walz joutui myöntämään puhuneensa tälläkin kertaa höpöjä.
Yli puolet kansasta kannattaa joukkokarkotuksia
CBS-kanavan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet amerikkalaisista kannattaa joukkokarkotuksia. Trumpin kampanja on luvannut toimeenpanna Yhdysvaltain historian suurimman karkotusoperaation, joka suoritetaan tarvittaessa armeijan avustuksella. Toimittaja pyysi varapresidenttiehdokas Vancea kertomaan tarkemmin miten laittomasti maassa olevien joukkokarkotus pantaisiin toimeen.
Vancen mukaan ensimmäinen askel olisi rajan sulkeminen uusilta laittomasti maahan pyrkiviltä henkilöiltä. Karkotettavia riittää, koska Vancen mukaan maassa on jopa 25 miljoonaa laitonta siirtolaista, joista peräti miljoona on syyllistynyt johonkin rikokseen laittoman maahantulon lisäksi. Vancen mielestä karkotukset on järkevintä aloittaa näistä rikollisista.
Suomi mainittu!
Hieman yllättäen pieni Suomikin nousi esille, kun varapresidenttiehdokkaat keskustelivat koulujen turvallisuudesta ja aselainsäädännöstä. Harris ja Walz ajavat tiukempia aselakeja ja ovat valmiita kieltämään esimerkiksi reserviläiskiväärit siviileiltä kokonaan. Trump ja Vance eivät kannata lisärajoituksia aselakeihin.
Kouluammuskeluista puhuttaessa Walz kertoi käyneensä Suomessa ja sanoi, että Suomessa ei tapahdu kouluampumisia, vaikka aseen omistajia on väkilukuun nähden paljon. Minnesotan kuvernööri Walz vieraili Suomessa marraskuussa 2021. Myös vastaehdokas Vance oli sitä mieltä, että Suomessa ovat asiat hyvin, koska Suomessa ei ole niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia kuin Yhdysvalloissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- joukkokarkotukset Tim Walz J.D. Vance Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024 kouluammuskelut Ohio Minnesota laiton siirtolaisuus Kamala Harris karkotukset Donald Trump Suomi
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää