Tervetuloa Skalppilan yläasteelle! Aloitetaan alkemian tehtävillä:
Tehtävä 1: Hyvä ystäväsi on rahapulassa ja hän pyytää sinulta satasta lainaksi. Hän lupaa maksaa täyden summan takaisin, kuitenkin yhdellä ehdolla. Näet sillä, että heti kun hän on saanut satasensa, hän antaa sinulle neljä kymppiä takaisin. Sinä laitat takaisin saamasi kympit pankkiin ja odotat, että talletuskorko kasvattaa neljä kymppiäsi takaisin sataseksi. Joudut odottelemaan joitain vuosikymmeniä, mutta lopulta saat rahasi takaisin. Lainaatko satasen?
Tehtävä 2: Olet pankinjohtaja. Luoksesi saapuu hampuusi, joka pyytää miljoonan euron lainaa. Hampuusin ronski ulkonäkö pelottaa sinua hieman, etkä voi olla täysin varma siitä, että rakas pankkisi saa rahat takaisin. Muistat hämärästi, että pankinjohtajakoulussa opetettiin jotain vakuuksien pyytämisestä. Ennen kuin ehdit löytää kirjahyllystäsi ”Banking-for-dummies”-opuksen, hampuusi ehdottaa seuraavanlaista järjestelyä: sinä myönnät lainan, hän maksaa summasta 40 prosentin vakuuden ja pitää itse loput rahat. Sinä laitat vakuuden naapuripankkiin korkoa kasvamaan. Odotat vuosikymmeniä, joiden jälkeen vakuudet vastaavat koko lainasummaa. Myönnätkö miljoonat?
Tehtävä 3: Toimit valtionvarainministerinä Suomi-nimisessä valtiossa. Kaukaisen kriisivaltion edustajat saapuvat pakeillesi tiedustelemaan, voisitko vipata tukun miljardeja. Ehdot ovat samat kuin tehtävässä numero kaksi. Vippaatko miljardit?
+++
Jokainen koululainen, joka malttaa yläasteen matematiikan tuntien aikana pysytellä hereillä ja poissa pahanteosta, oppii inflaation käsitteen. Pääpiirteissäänhän inflaatiossa on kyse siitä, että rahan arvo heikkenee ajan kuluessa. Euro tänään on arvokkaampi kuin euro viidenkymmenen vuoden päästä. Arkikokemuskin vahvistaa tämän. Kahvi, joka maksoi ennen markan, maksaa nyt viisinkertaisen summan. Niin kuin monet muutkin asiat.
On erikoista, että asia joka opetetaan Suomessa joka ikiselle koululaiselle, on unohtunut paikassa, jossa sen kaikkein viimeiseksi voisi olettaa unohtuvan. Valtionvarainministeriö on uppoutunut korviaan myöten suohon, joka johtuu viime kädessä samanlaisesta lainanannosta kuin yllä kuvatuissa tehtävissä.
Kreikan lainojen takauksista on puhuttu paljon. Erittäin monimutkaisen vakuusjärjestelyn taustalla vaikuttaa kuitenkin yllättävän simppeli mekaniikka: Suomi antaa lainaa, Kreikka palauttaa välikäsien kautta osan Suomen omasta rahasta vakuudeksi. Suomi jää odottamaan vuosikymmeniksi vakuuksien korkojen kertymistä.
Tässä ei ole tietenkään päätä eikä häntää, koska pitkällä aikavälillä inflaatio syö rahan arvon ja Suomelle jää pelkkä luu käteen. Mutta niin vain on tehty.
Tekisi mieli osoittaa syyttävällä sormella valtionvarainministeriön virkamiehiä, mutta he ovat mitä ilmeisimmin vain tehneet sen, mitä heidän on käsketty tehdä. Lainaan tässä yhteydessä Ylen Jälkiviisaissa asiaa kommentoinutta Kalle Isokalliota, joka summaa tapahtuneen kulun varsin hyvin:
– Valtionvarainministeriön virkamiehet tekivät aivan kuninkaallisen suorituksen. He joutuivat Jutta Urpilaisen vangiksi. Urpilainen antoi vaaleissa katteettoman lupauksen siitä, että hankitaan vakuudet – joka on mahdoton asia. Hetemäki joukkoineen neuvotteli Urpilaisen lupauksen johdosta aivan epätoivoisessa tilanteessa ratkaisun, joka saatiin näyttämään ”joltain”.
Niin.
Näytämme elävän maailmassa, jossa valtionvarainministeri pakottaa omat virkamiehensä julkaisemaan laskelmia, jotka he itsekin tietävät vääriksi. Ja häpäisee niin tehdessään itsensä lisäksi myös alaisensa.
Lue myös: Urpilainen pakotti virkamiehensä alkemisteiksi – Kreikka-vakuudet jäävät väkisinkin vajaiksi >
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
