Tervetuloa Skalppilan yläasteelle! Aloitetaan alkemian tehtävillä:
Tehtävä 1: Hyvä ystäväsi on rahapulassa ja hän pyytää sinulta satasta lainaksi. Hän lupaa maksaa täyden summan takaisin, kuitenkin yhdellä ehdolla. Näet sillä, että heti kun hän on saanut satasensa, hän antaa sinulle neljä kymppiä takaisin. Sinä laitat takaisin saamasi kympit pankkiin ja odotat, että talletuskorko kasvattaa neljä kymppiäsi takaisin sataseksi. Joudut odottelemaan joitain vuosikymmeniä, mutta lopulta saat rahasi takaisin. Lainaatko satasen?
Tehtävä 2: Olet pankinjohtaja. Luoksesi saapuu hampuusi, joka pyytää miljoonan euron lainaa. Hampuusin ronski ulkonäkö pelottaa sinua hieman, etkä voi olla täysin varma siitä, että rakas pankkisi saa rahat takaisin. Muistat hämärästi, että pankinjohtajakoulussa opetettiin jotain vakuuksien pyytämisestä. Ennen kuin ehdit löytää kirjahyllystäsi ”Banking-for-dummies”-opuksen, hampuusi ehdottaa seuraavanlaista järjestelyä: sinä myönnät lainan, hän maksaa summasta 40 prosentin vakuuden ja pitää itse loput rahat. Sinä laitat vakuuden naapuripankkiin korkoa kasvamaan. Odotat vuosikymmeniä, joiden jälkeen vakuudet vastaavat koko lainasummaa. Myönnätkö miljoonat?
Tehtävä 3: Toimit valtionvarainministerinä Suomi-nimisessä valtiossa. Kaukaisen kriisivaltion edustajat saapuvat pakeillesi tiedustelemaan, voisitko vipata tukun miljardeja. Ehdot ovat samat kuin tehtävässä numero kaksi. Vippaatko miljardit?
+++
Jokainen koululainen, joka malttaa yläasteen matematiikan tuntien aikana pysytellä hereillä ja poissa pahanteosta, oppii inflaation käsitteen. Pääpiirteissäänhän inflaatiossa on kyse siitä, että rahan arvo heikkenee ajan kuluessa. Euro tänään on arvokkaampi kuin euro viidenkymmenen vuoden päästä. Arkikokemuskin vahvistaa tämän. Kahvi, joka maksoi ennen markan, maksaa nyt viisinkertaisen summan. Niin kuin monet muutkin asiat.
On erikoista, että asia joka opetetaan Suomessa joka ikiselle koululaiselle, on unohtunut paikassa, jossa sen kaikkein viimeiseksi voisi olettaa unohtuvan. Valtionvarainministeriö on uppoutunut korviaan myöten suohon, joka johtuu viime kädessä samanlaisesta lainanannosta kuin yllä kuvatuissa tehtävissä.
Kreikan lainojen takauksista on puhuttu paljon. Erittäin monimutkaisen vakuusjärjestelyn taustalla vaikuttaa kuitenkin yllättävän simppeli mekaniikka: Suomi antaa lainaa, Kreikka palauttaa välikäsien kautta osan Suomen omasta rahasta vakuudeksi. Suomi jää odottamaan vuosikymmeniksi vakuuksien korkojen kertymistä.
Tässä ei ole tietenkään päätä eikä häntää, koska pitkällä aikavälillä inflaatio syö rahan arvon ja Suomelle jää pelkkä luu käteen. Mutta niin vain on tehty.
Tekisi mieli osoittaa syyttävällä sormella valtionvarainministeriön virkamiehiä, mutta he ovat mitä ilmeisimmin vain tehneet sen, mitä heidän on käsketty tehdä. Lainaan tässä yhteydessä Ylen Jälkiviisaissa asiaa kommentoinutta Kalle Isokalliota, joka summaa tapahtuneen kulun varsin hyvin:
– Valtionvarainministeriön virkamiehet tekivät aivan kuninkaallisen suorituksen. He joutuivat Jutta Urpilaisen vangiksi. Urpilainen antoi vaaleissa katteettoman lupauksen siitä, että hankitaan vakuudet – joka on mahdoton asia. Hetemäki joukkoineen neuvotteli Urpilaisen lupauksen johdosta aivan epätoivoisessa tilanteessa ratkaisun, joka saatiin näyttämään ”joltain”.
Niin.
Näytämme elävän maailmassa, jossa valtionvarainministeri pakottaa omat virkamiehensä julkaisemaan laskelmia, jotka he itsekin tietävät vääriksi. Ja häpäisee niin tehdessään itsensä lisäksi myös alaisensa.
Lue myös: Urpilainen pakotti virkamiehensä alkemisteiksi – Kreikka-vakuudet jäävät väkisinkin vajaiksi >
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
