

Urheilu tukee kansallistunnetta ja maanpuolustustahtoa – Mäenpäältä kirjallinen kysymys liikunta-aliupseerien määrän lisäämiseksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen urheilun vaikutuksesta kansallistunteeseen ja maanpuolustustahtoon. Erityisesti Puolustusvoimien määräaikaisten liikunta-aliupseerien merkitykseen maanpuolustustahdon edistämisen kannalta keskittyvän kysymyksen on allekirjoittanut yhteensä yli 40 kansanedustajaa yli puoluerajojen niin oppositiosta kuin hallituksesta.
Urheilulla ja maapuolustuksella on pitkä yhteinen historia. Sotilastaitojen kehittymiseen liittyvät urheilumuodot ovat olleet armeijan suosiossa, ja urheilun yhteys kansalliseen itsetuntoon on vahva.
– Armeijan palveluksessa olevat huippu-urheilijat ovat edelleen erittäin yleisiä eri puolella maailmaa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.
Hän huomauttaa Ukrainan sodan osoittaneen, miten merkittävässä määrin urheilijat ovat julkisuuskuvallaan sekä toiminnallaan tukeneet maanpuolustushenkeä ja kansallista itsetuntoa.
– Sosiaalisen median päivityksissä on nähty monien urheilijoiden palanneen puolustamaan kotimaataan, joka varmasti on nostanut maanpuolustustahtoa ja kansallistunnetta.
Liikunta-aliupseereja koko Suomeen
Suomen Puolustusvoimat korostaa liikunnan tärkeyttä, sillä tavoitteena on turvata fyysisesti toimintakykyinen, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja tehtäviinsä motivoitunut henkilöstö normaali- ja poikkeusolojen tarpeisiin.
– On päivänselvää, että Puolustusvoimien määräaikaisilla urheilijoilla on paikkansa osana organisaatiota, Mäenpää linjaa.
Hänen mukaansa on myös luonnollista, että suuri osa liikunta-aliupseereista keskittyy Puolustusvoimien urheilukouluun Helsinkiin jo koulun tarkoituksen ja liikunta-aliupseerien suhteellisen pienen määrän vuoksi.
– Tästä huolimatta virkojen suurempi maantieteellinen hajauttaminen olisi perusteltua valtakunnan laajuuden vuoksi. Toimenpidettä ei tulisi kuitenkaan suorittaa urheilukoulun kustannuksella, vaan lisäämällä liikunta-aliupseerien kokonaismäärää, jolloin heitä liikenisi enemmän ympäri Suomea, Mäenpää perustelee.
50 vakanssia lisää
Hallitukselle tiistaina 12.4. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Mäenpää tiedustelee, nähdäänkö määräaikaisilla liikunta-aliupseereilla merkitystä maanpuolustustahdon edistämisen kannalta ja onko harkittu sellaista vaihtoehtoa, että määräaikaisten liikunta-aliupseerien määrää lisättäisiin heidän alueellisen kattavuutensa kasvattamiseksi.
– Olisiko liian kunnianhimoinen suunnitelma, että Puolustusvoimat pyrkisi lisäämään liikunta-aliupseerien vakansseja noin 10 per vuosi, ja lopullisena tavoitteena olisi 50 sopimusurheilijaa? Mäenpää tahtoo tietää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopimusurheilijat Puolustusvoimien urheilukoulu huippu-urheilijat sotilastaidot liikunta-aliupseerit kansallistunne kansallinen itsetunto Ukrainan sota maanpuolustustahto kirjallinen kysymys Armeija Sosiaalinen media Puolustusvoimat Juha Mäenpää Urheilu maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, joka puolustaa itsenäistä Suomea ja suomalaisten erityisyyttä

Suomen Uutiset selvitti: Mitä velvollisuuksia Nato-jäsenyydestä todella seuraisi Suomelle – ja mitä Suomi hyötyisi

Maanpuolustuskoulutus tarvitsee resursseja ja lakimuutoksia koulutuksen edistämiseksi – perussuomalaisilta toimenpidealoite

Packalén: Suomi tarvitsee nyt yhtenäisyyttä

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Kike Elomaa vaatii hallitukselta järeitä toimia liikuntapolitiikan saralla, jotta saadaan koko kansa kuntoon

Elomaa: Suomalaiset on saatava liikkeelle hinnalla millä hyvänsä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää