

Raja-aitaa Asotthalomin kylän lähellä Unkarissa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Unkarilaiset äänestivät murskaluvuin EU:n taakanjakoa vastaan, mutta äänestysaktiivisuus jäi maan tavan tapaan matalaksi
Unkarilaiset tyrmäsivät tämän päiväisessä kansanäänestyksessä selvin luvuin ajatuksen siitä, että EU voisi määrätä Unkarin vastaanottamaan maahanmuuttajia ilman maan parlamentin hyväksyntää. Ovensuukyselyiden mukaan jopa 95 prosenttia äänestäneistä äänesti taakanjakoa vastaan.
EU:n kaavaileman taakanjakosuunnitelman mukaisesti Unkariin olisi siirretty 1294 turvapaikanhakijaa.
Vaikka “Ei”-äänet voittivat murskaluvuin, tulos jää pätemättömäksi koska äänestysaktiivisuus ei ylitä 50 prosenttia. Aktiivisuus ylsi ennakkotietojen mukaan noin 45 prosenttiin.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kampanjoinut ei-äänten puolesta. Tulos on Orbanille ja hallitsevalle Fidesz-puolueelle moniselitteinen.
Puolueen senioripoliitikot julistautuivat tulosten selvittyä voittajiksi. Varapuhemies Gergely Gulyasin mukaan tulos on ”ylivoimainen voitto kaikille niille jotka haluavat estää pakkomaahanmuuton”. Orban totesi jo aikaisemmin päivällä, että se ratkaisee, kumpia on enemmän – ”ei”, vai ”kyllä”-ääniä. Äänestysaktiivisuudelle hän ei pannut suurta painoa.
Tulosta on monin paikoin tulkittu myös Orbanin tappioksi.
Kilpailevan Jobbik-puolueen edustajat moittivat äänestystä fiaskoksi ja vaativat Orbanin eroa.
Äänestysaktiivisuus jäänyt ennenkin matalaksi
Unkarissa on aikaisemmin järjestetty EU- ja Nato-jäsenyyttä koskevat kansanäänestykset, mutta vaikka nämä olivat maan tulevaisuuden kannalta selvästi tämänpäiväistä merkittävämpiä, molemmissa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosentin.
Vuonna 2003 järjestettyyn EU-kansanäänestykseen osallistui 45,6 prosenttia äänioikeutetuista. Liittymisen puolesta äänesti 83,8 prosenttia. Tuloksen katsottiin olleen kuitenkin sen verran selvä osoitus kansan tahdosta, että maa liittyi seuraavana vuonna EU:hun.
Niin ikään vuonna 1997 järjestetyssä Nato-kansanäänestyksessä äänensä antoi 49,2 prosenttia äänioikeutetuista. Maa liittyi Natoon maaliskuussa 1999.
Kirjoitukseen oli livahtanut virhe, korjattu 3.10.2016 klo 12:36. EU ei liittynyt EU:hun 2003 vaan kyseessä oli luonnollisesti Unkari.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Unkari vahvistaa raja-aitoja – voivat tarpeen vaatiessa pysäyttää satoja tuhansia maahan pyrkiviä

Luxemburgilaisministerillä kovat piipussa: Unkari ulos EU:sta

Bloomberg: Ruotsi haluaa rangaista jäsenmaita, jotka lipsuvat EU:n taakanjakosopimuksesta

Unkarin Orbán pitää kansanäänestystä selkeänä signaalina ja aikoo esittää lähipäivinä perustuslakiuudistusta

Konttiasunnot olivat liikaa YK:n pakolaisjärjestölle, vaatii EU:ta keskeyttämään turvapaikanhakijoiden Dublin-palautukset Unkariin

Eerola: EU-komissio haluaa avata uusia väyliä maahantulijoille – ehdotusta ei pidä hyväksyä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.