Unkarin pääministeri Viktor Orban saapuu EU-kokoukseen 19.2.2016. / Stephane de Sakutin
Unkari vie EU:n taakanjakopäätöksen kansanäänestykseen
Viime syksyn EU:n enemmistöpäätöksella tekemä päätös jakaa pakolaisia eri EU-maihin joutuu Unkarissa kansanäänestyksen alle. Kiistanalainen päätös syntyi viime vuoden syyskuussa, kun EU-johtajat päättivät äänestyksen jälkeen sijoittaa turvapaikanhakijoita EU-maihin. Asiasta kirjoitti Financial Times.
Unkari oli yksi niistä maista, jotka alun perin äänestivät esitystä vastaan. Suomi äänesti tuolloin tyhjää, mikä myöskin tarkoitti vastaääntä.
EU ei juurikaan turvaudu jäsenmaidensa suvereeniteetin piiriin kuuluvissa asioissa enemmistöpäätöksiin, vaan on noudattanut kuuliaisesti yksimielisyysperiaatetta. Tämän vuoksi 160 000 ihmisen uudelleensijoittelu on nostattanut kulmakarvoja pitkin Eurooppaa.
Unkarin suosionosteessa oleva pääministeri Viktor Orbán piti kansanäänestystä luontevana tapana kertoa Brysselille, että mitä mieltä maan kansalaiset ovat EU:n enemmistöpäätöksestä. Orbánin mukaan Brysselillä ei ole oikeutta muokata Unkarin “kulttuurellista, uskonnollista ja etnistä alkuperää”.
– Esitys pakolaisten uudelleensijoittelusta ilman kansan mandaattia on vallan hyväksikäyttöä, Orbán jyrisi.
Brysselillä paha ongelma
Unkarin ilmoitus on uusin Brysselin arvovaltaa nakerava tapaus. EU:n päämaja on viime päivinä toiminut lähinnä tietotoimistona vastaanottamassa eri jäsenmaiden yksipuolisia ilmoituksia näiden toimenpiteistä. Bryssel on saanut kuulla Belgian rajavalvonnasta Ranskan rajalla, sekä Itävallan päätöksestä laittaa turvapaikanhakijoille päivittäiset kiintiöt.
Orbánin suosio on noussut raketinomaisesti hänen otettua tiukaksi mielletty linja Euroopan pakolaiskriisissä. Aluksi monet EU-maat paheksuivat Unkarin päätöksiä, mutta ovat myöhemmin alkaneet noudattaa Unkarin linjaa osapuilleen sellaisenaan.
Jos Orbánin suosion noususta ja suosion lähteestä voi jotain arvata, niin unkarilaiset sanovat jyrkästi “ei” Brysselin päämajalle. Se lisäisi entisestään EU:n uskottavuuskriisiä. EU ei ole onnistunut hillitsemään pakolaisvirtaa lukuisista eri yrityksistään huolimatta.
“Kontrollin” sijaan sulkuja
Vielä viime vuonna monet kilpiään kiilloitelleet EU-maat julistivat ensisijaisesti turvapaikanhakijoiden virran olevan holtitonta, ja että se pitäisi saada kuriin ja järjestykseen. Nyt pakolaisvirran alle joutuneet jäsenmaat ovat alkaneet puhua suorasukaisemmin, että virran täytyy tyrehtyä kokonaan.
Jo viime keväänä EU-maiden viesti oli, että Eurooppa ei kykene huolehtimaan asianmukaisesti uusista turvapaikanhakijoista.
Monet järjestöt, mukaanlukien YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, ovat kritisoineet Euroopan maiden toimia siitä, etteivät ne hoida Geneven sopimuksen mukaisesti turvapaikanhakijoista.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi, että kun kyseessä ovat miljoonat siirtolaiset, niin Geneven sopimuksen noudattaminen käy hyvin haastavaksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää