Unkari on sulkenut Kroatian vastaisen rajansa perjantain ja lauantain välisenä yönä. Rajalla on piikkilanka-aita ja rajan voi ylittää vain rajanylityspaikoista. Myös Unkarin ja Serbian välinen raja on käytännössä suljettu siirtolaisilta.

Unkarin päätös Kroatian vastaisen rajan aidoittamiseen on herättänyt närää EU-johtajien keskuudessa. Serbia ei kuulu EU-maihin, eikä Schengenin sopimusmaihin. Kroatia on EU-maa, mutta ei mukana Schengenin sopimuksessa.

Maahanmuuttajat kiersivät Kroatian kautta Unkariin sen jälkeen, kun Unkari aidoitti Serbian vastaisen rajan. Nyt siirtolaiset joutuvat kulkemaan Kroatian ja Slovenian kautta pohjoiseen.

Talven tulo asettaa kuitenkin omat haasteensa siirtolaisvaellukselle. Slovenia on ilmaissut valmistautuvansa kuljettamaan mahdollisimman monta siirtolaista pohjoiselle rajalleen. Tuhannet ihmiset saattavat silti jäädä Kroatiaan talven armoille.

Turkin merkitys korostuu

EU-johtajat ovat joutuneet kuorruttamaan tarjoustaan Turkille, jotta Turkki tehostaisi rajavalvontaansa. Turkissa on arviolta noin kaksi miljoonaa pakolaista Syyriasta. EU on luvannut Turkille rahallista tukea puoli miljardia euroa pakolaisleirien ylläpitoon, mutta Saksan liittokansleri Angela Merkel on väläytellyt peräti kolmen miljardin avustuspakettia.

Iso-Britannia on epäileväinen näin suuren avustuspakettin suhteen. Saarivaltakunnassa katsotaan, ettei tämä enää mahdu EU:n budjettiin. Budjetin paisuttaminen saattaisi johtaa yhä useamman britin asettumaan EU-eron kannalle, kun maassa järjestetään kansanäänestys EU-jäsenyydestä viimeistään vuonna 2017.

Tämän lisäksi Turkki haluaa EU-jäsenyysneuvotteluihin vauhtia, sekä maansa kansalaisille viisumivapautta EU-maihin. Erityisesti Kypros on suhtautunut viileästi Turkin tavotteille.

Turkki on kuitenkin elintärkeä kumppani EU:lle, jotta siirtolaistulva Kreikkaan saataisiin tyrehtymään. Turkin ja EU:n välit ovat jäähtyneet viime vuosina, koska Turkki on ajautunut hiljalleen pois sanan-, ilmaisu- ja mielipidevapauden saroilla. Turkki esimerkiksi sulki aikanaan yhteisöpalvelu Twitterin ja videopalvelu Youtuben rajoittaakseen turkkilaisten vastarintaa presidentti Recep Tayyip Erdogania vastaan.

Henri Myllyniemi