Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Kuva: Lehtikuva.
Kun liberaali media sanoo, että Unkaria hallitseva puolue Fidesz ei kannata “liberaalia demokratiaa”, se ei aivan suoraan valehtele, vääristelee kylläkin. Pääministeri Viktor Orbán sanoi nimittäin niin itse puheessaan 2014, ja toisti tämän käsityksensä vielä tänä vuonna pitämässään puheessa “Liberaalin demokratian aika on ohi”.
Mutta mitä Orbán täsmälleen ottaen sanoi liberaalista demokratiasta? Onko Unkarin luovuttava oikeusvaltiosta, kansalaisoikeuksista ja perustavista poliittisista vapauksista?
Vastaus on selvä ei. Kun Orbán kritisoi “liberaalia demokratiaa”, kyse ei ole samasta asiasta, jota politiikan tutkijat tai valtio-oppineet tyypillisesti liberaalilla demokratialla tarkoittavat – poliittiset vapaudet, edustuksellisuus ja vastaavat periaatteet.
– Tähän mennessä olemme tunteneet kolmenlaista valtion organisaatiomuotoja: kansallisvaltion, liberaalin valtion ja hyvinvointivaltion, Orbán totesi puheessaan.
Orbánin kielenkäytössä pohjoismaatkaan eivät siis ole liberaaleja valtioita, koska ne ovat hyvinvointivaltioita.
Puheessaan Orbán esittää retorisen kysymyksen: mitä seuraavaksi?
– Unkarilainen vastaus tähän kysymykseen on, että työhän perustuvan valtion aika on lähestymässä. Me haluamme organisoida työhön perustuvan yhteiskunnan, joka ei ole liberaali.
Ja mitä tämä tarkoittaa?
Orbán kiteyttää liberalismin ongelman siihen, että vaikka kahden yksilön välisessä vuorovaikutuksessa hyvä periaate onkin, että saat tehdä mitä tahansa, joka ei loukkaa minun vastaavaa vapauttani, koko yhteiskunnan arvoperustana tämä filosofia ei käytännössä olekaan niin helposti sovellettavissa.
Unkarin valtio epäonnistui liberaalin demokratian aikakaudella Orbánin mukaan muun muassa puolustamaan unkarilaisten yhteisöä. Se ei hyväksynyt sitä periaatetta, että kaikki unkarilaiset kaikkialla maailmassa ovat osa Unkarin kansaa, eikä pyrkinyt vahvistamaan tätä yhteisöllisyyttä.
Unkarin kansalaiset odottavat Orbánin mukaan Unkarin johtajien löytävän, muotoilevan ja ottavan käyttöön uuden menetelmän Unkarin valtion organisoimiseksi, sellaisen joka seuraa liberaalia valtiota ja liberaalin demokratian aikaa.
“Liberaalin demokratian” aikana Unkari epäonnistui myös talouspolitiikassaan, Orbán muistutti. Aiemmat hallitukset, erityisesti sosialistihallitus, päästivät Unkarin valtionvelan kasvamaan.
Minkälainen arvopohja liberaalin demokratian jälkeisellä valtiolla sitten on?
– Samalla kun se tietysti kunnioittaa kristillisiä arvoja, vapautta ja ihmisoikeuksia, se voi uudestaan tehdä unkarilaisen yhteisön kilpailukykyiseksi, Orbán kiteytti puheessaan.
Orbánin Unkari ei siis poikkea liberaaleista demokratioista siinä, etteikö se kunnioittaisi niitä arvoja, mitä useimmille sanaparista liberaali demokratia tulee mieleen – oikeusvaltio, ihmisoikeudet, perustuslailliset vapaudet – vaan siinä, että toisin kuin läntiset liberaalit demokratiat, Unkarin valtio kunnioittaa näiden lisäksi myös kansallisia ja kristillisiä arvoja.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
