PS ARKISTO
Uniper-sotkusta olisi otettava opiksi – Tavio toivoo valtiolta jatkossa vahvempaa omistajaohjausta: ”Tulisi valvoa strategioita ja ennen kaikkea kansallista etua”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio katsoo, että Uniper-sotkun lopputulos oli se, että Saksan annettiin kaapata miljarditolkulla veronmaksajien sijoitusomaisuutta – Nyt ei ole huolehdittu kansallisesta edusta eikä neuvotteluissa ei ole pidetty myöskään Fortumin piensijoittajien puolta. Suomi ei näytä käyttäneen neuvotteluissa mitään vipuvartta, Tavio sanoo.
Energiayhtiö Fortum ja Saksan valtio tiedottivat eilen, että osapuolet ovat päässeet sopuun Fortumin saksalaisen tytäryhtiön Uniperin kansallistamisesta.
Sopimuksen mukaan Saksa hankkii Fortumin omistamat Uniper-osakkeet 500 miljoonalla eurolla. Diiliin kuuluu, että Uniper myös lupaa palauttaa Fortumille sille myöntämän kahdeksan miljardin euron rahoituksen.
Veronmaksajat ja sijoittajat jäivät alakynteen
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio katsoo, että lopputulos oli kuitenkin se, että suomalaiset veronmaksajat ja sijoittajat jäivät pahasti alakynteen.
– Saksan annettiin kaapata miljarditolkulla suomalaisten veronmaksajien sijoitusomaisuutta. Kirjanpidossa tappiot ovat noin kuusi miljardia, mutta mikä lienee sitten oikea arvo, kun huomioidaan, että Uniperilla on enemmän vesivoimaa kuin koko Suomessa.
Uniper omistaa yli 70 vesivoimalaa Ruotsissa, ja sillä on suuri osuus ruotsalaiseen ydinvoimaan.
– Kun nämä kaikki huomioidaan, niin näiden arvo voi olla yli 6 miljardia. Saksa siis kykeni poliittisella pelillä, lainsäädännöllistä vipuvartta hyväksi käyttäen kaappaamaan nämä kaikki, Tavio sanoi eilen A-studiossa.
Suomi ei käyttänyt poliittista ohjausta
Tavio huomauttaa, että yksi EU:n periaatteista on pääoman vapaa liikkuvuus unionin alueella.
– Eli ulkomaille sijoitettu pääomainvestointi olisi periaatteen mukaan EU:ssa turvattu. Nyt kuitenkin Saksa itse alkoi määrätä sitä, milloin kaasusopimukset voidaan ottaa reaalihinnassa, eli milloin tappion tuottaminen loppuu. Totta kai Saksa katsoi tilaisuutensa tulleen, eli heidän on helpompi laittaa lait voimaan vasta silloin, kun ovat vallanneet yhtiön.
Tavio huomauttaa, että Uniperia ei olisi voitu päästää konkurssiin, koska se on saksalaisille niin tärkeä.
– Suomella on ollut koko ajan tavallaan käsi saksalaisten kaasuhanalla, mutta Suomen hallitus ei ole käyttänyt poliittista ohjausta toisin kuin Saksa, joka on toiminut mafiatyyliin antamalla tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä.
Saksa sai osakkeita pilkkahintaan
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) huomautti, että Uniper tekee tällä hetkellä tappiota lähes sata miljoonaa euroa päivässä johtuen siitä, että se oli laskenut halvan venäläisen maakaasun varaan, jota markkinoilta ei enää saa.
– Se joutuu siis nyt olemassa olevien sopimustensa nojalla hankkimaan kalliimpaa kaasua ja toimittamaan asiakkaille, ja Saksa maksaa viulut, eli laittaa miljardeja tappioiden kattamiseksi. Suomi – tai Fortum- ei kuitenkaan laita rahaa Uniperiin, Tuppurainen selitti.
Tavion mukaan kuitenkin jo kesällä, kun nähtiin kaasusopimusten olevan raskaasti tappiollisia, olisi tullut selvittää vaihtoehtoisia keinoja saada Saksa tukemaan yhtiötä.
– Vaihtoehtona sille, että Uniperin arvon annettiin laskea alas. Nyt kävi niin, että Saksa sai jopa 30 prosenttia Suomen maksamasta 7 miljardin paketista pilkkahintaan maksamalla 260 miljoonaa.
Perussuomalaisilta välikysymys Fortum-politiikasta
Tavio toivoo jatkossa aktiivisempaa omistajaohjauspolitiikkaa.
– Omistajaohjauksen tulisi valvoa olemassa olevia strategioita ja ennen kaikkea kansallista etua. Nyt ei ole huolehdittu kansallisesta edusta eikä neuvotteluissa ole pidetty myöskään Fortumin piensijoittajien puolta. Suomi ei näytä käyttäneen mitään vipuvartta.
Perussuomalaiset ilmoitti tiistaina jättävänsä välikysymyksen koskien energiamarkkinoita, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pilkkahinta piensijoittajat vesivoimalat miljarditappiot venäläinen maakaasu energiakriisi neuvottelut Uniper valtionyhtiöt Kansallistaminen veronmaksajat Tytti Tuppurainen Ville Tavio Kansallinen etu Suomi Omistajaohjaus Fortum Saksa perussuomalaiset Välikysymys EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Junnila Uniperin myynnistä Saksalle: Valtion omistajapolitiikan johtaminen on ollut heikkoa ja avutonta
Mäkelä valtionyhtiö Fortumista: ”Kuuluuko seikkaileminen ja bisneksen tekeminen ulkomailla valtion tehtäviin – mielestäni ei”
Perussuomalaisilta välikysymys energiasta ja Fortum-politiikasta: Veronmaksajien tappiot jopa 15 miljardia euroa – kukaan ei ota vastuuta
Purra: Sähkön hinta perustuu nyt Saksan virheisiin tulla täysin riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta – demareiden lobbaamien kaasuputkien ansiosta
Purra pitää hallituksen energiapoliittista linjaa katastrofina: Hallitus pelaa rulettia korkeilla panoksilla Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisillä asioilla (video)
PS: Hallituksen omistajaohjauksen laatu on luokatonta – ”Tarkoitus ei ole se, että autamme kilpailijamaitamme vuotaen samalla omat varamme kuiviin” (video)
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.