

Ulkoministeriö julkaisee kehitysapua kaunistelevan mainoksen – mutta onko poliittinen vaikuttaminen aivan vaalien kynnyksellä todellakin ministeriön tehtävä?
Kaksi viikkoa ennen vaaleja ulkoministeriö kampanjoi kehitysavun puolesta mm. Helsingin Sanomien sivuilla. Kampanjan tueksi on tilattu ammattimaisesti tuotettu mainosvideo. Videolla kehitysavun kritiikin kehystetään populistiseksi, faktoista irralliseksi jupinaksi. Tosiasiassa kehitysapu on kiistelty poliittinen aihe, josta on vuosien varrella nostettu esiin lukuisia epäkohtia. Kehitysavun myönteisiä puolia korostava valikoiva mielikuvamainonta palvelee tiettyä poliittista blokkia ja sen agendaa.
Ulkoministeriö on aloittanut mainoskampanjan kehitysavusta. Mainoksia on ostettu Helsingin Sanomia myöten. Ajankohta on eriskummallinen, sillä eduskuntavaaleihin on aikaa enää kaksi viikkoa, ja kehitysapu on yksi vaalien keskeisistä yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä.
Ulkoministeriön Twitter-tili jakoi eilen 30 sekunnin mainosvideon:
Tarkista faktat Suomen kehitysyhteistyöstä https://t.co/jLEU1XRWys -sivustolta.
— MFA Finland 🇫🇮 (@Ulkoministerio) March 15, 2023
Video alkaa äärimmäisen karrikoidulla kahvipöytäkeskustelulla kotoisassa miljöössä. Vanha mies jupisee: “Kahvin hinta on taas noussut. Mä en ymmärrä, miksi me viedään miljardeja johonkin Etiopiaan…”
Samassa pöydässä istuva nuorempi nainen inttää vastaan: “Mä uskon, ettei ne pärjäisi ilman…”
Väittely loppuu seinään, kun vanha nainen lyö kahvipannun pöytään. “Teil on kyl molemmil aika vanhanaikaiset mielipitteet”, hän tokaisee. “Etiopiass’ on keskitytty vesihuoltoo, opetuksee ja maatallouteen. Opetukses keskitytään siihen, et kaikki pääsee kouluu. Tytöt myös.”
Lopuksi mainosääni kehottaa “ottamaan faktat haltuun Suomen kehitysyhteistyöstä” ulkoministeriön OpenAid.fi-kampanjasivuston avulla.
Miksi valtio tilaa juuri vaalien alla kehitysapuun liittyvän mainoskampanjan, joka pelaa vahvasti mielikuvilla ja kehystää keskustelua kehitysavusta?
Mainoksen lavastetussa keskustelussa faktoilla ei varsinaisesti kumota minkäänlaisia väitteitä, eivätkä argumentit mene päittäin. Mainosvideo onkin virkamiesten tilaamaa epäsuoraa poliittista mielikuvilla pelaamista. Se pyrkii kehystämään kehitysavun kritiikin ikään kuin faktojen vastaiseksi jupinaksi. Kehitysavun rahankäyttökohteiden ja ylevien motiivien esittelyllä pyritään taas luomaan uskottavaa kuvaa kehitysavusta.
Mainosvideo julkaistiin ensimmäisen kerran jo kaksi kuukautta sitten Youtubessa.
Ulkoministeriön mainontaa näkyi perjantaina HS Vision sivuilla:
Ministeriön oma missio?
Mainostettu OpenAid.fi-sivusto kertoo tilastoja Suomen valtion kehitysavun määrärahoista, sen jakautumisesta eri maantieteellisille alueille ja sektoreille kuten “Opetus”, “Terveys”, “Väestöohjelmat”, “Vesihuolto ja sanitaatio”. Sivuston faktojen pohjalta selviää, ettei miljardeja euroja ole viety yksinään Etiopiaan, vaan hajautetummin muihin Afrikan maihin ja ympäri maailmaa.
Lisäksi sivustolle on listattu lukemattomia kehitysavun “aktiviteetteja”. Mikäli veronmaksaja vaivautuu tutkimaan asiaa, hän pystyisi siis selaamaan, paljonko hänen rahaansa on kanavoitu mihinkin ohjelmaan eri aikoina. Sivustolta näkee, että vuonna 2022 valtion 1,2 miljardin kehitysapubudjetti jakautui tuhansiin pienempiin hankkeisiin. Esimerkiksi “puolueiden kansainvälistä demokratiayhteistyötä” tuettiin 800 000 eurolla.
Tällaiset faktat eivät kuitenkaan tarjoa selvyyttä yleisimpiin kiistakysymyksiin kehitysavusta, vaan suorastaan siirtelevät maalitolppia. Tällainen valikoitu faktatieto siirtää huomiota pois kehitysavun kipupisteistä: miten tuloksellista ja tehokasta apu on, ja miten se on auttanut kohteitaan kasvamaan itsenäiseksi ulkoisesta avusta? Millaisia epäkohtia kehitysapuun liittyy, ja miten havaittuja ongelmia on korjattu?
Koska kehitysyhteistyön organisointi on ulkoministeriön vastuulla, ulkoministeriön tiedotuskampanjat pyrkivät jo lähtökohtaisesti mainostamaan omaa missiotaan. Ei siis ole ihme, että ulkoministeriö sivuuttaa kehitysapuun liittyviä epäkohtia ja kiistakysymyksiä.
Pelkästään mainosvideon tuotanto näyttelijöineen päivineen voi maksaa tuhansia euroja. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö maksoi Kaarina Hazardille kännykkäkameralla kuvatuista kököistä amatöörivideoista 50 000€.
Miksi ministeriö kampanjoi keskeisillä vaaliteemoilla?
Kehitysapu on jo pitkään ollut näkemyksiä jakava ja laaja poliittinen kysymys. Esimerkiksi viime vuonna perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen nosti esille, että Suomen kehitysapurahoista vuoti 191 miljoonaa euroa veroparatiiseihin. Syksyllä 2022 julkaistun puoluebarometrin mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista ei kannata kehitysapua velkarahalla.
Miksi valtio tilaa juuri vaalien alla kehitysapuun liittyvän mainoskampanjan, joka pelaa vahvasti mielikuvilla ja kehystää keskustelua kehitysavusta? Suojeleeko se itseään vai edistääkö se mieleistensä tahojen vaalikampanjaa?
Suomessa on säädetty aikaisemman vaalirahakohun myötä kielto suoralle julkiselle poliittiselle tuelle. Takavuosina “maan tapaan” kuului kerätä vaalikassaa taulukaupoilla. Kepulaiset töhersivät jotain paperinkulmalle ja kauppasivat teoksiaan suurella rahalla julkisrahoitteisiin yhdistyksiin. Käry kävi, ja syntyi julkisoikeudellisen tuen kielto.
Vaikka suorasta rahallisesta tuesta ei nyt käsillä olevassa tapauksessa olekaan kyse, valtiollisen kehitysapukampanjan mielikuvat palvelevat tiettyä poliittista blokkia ja sen agendaa.
Kampanja herättää väkisinkin kysymyksiä siitä, onko julkisella rahalla tarkoitus ohjailla mielikuvia, ja sen kautta kansanvallan pyhintä ydintä – siis vaaleja.
Ministeriön ulkoinen viestintä on joko suoraan ministerin ja vähintäänkin hänen esikuntansa hyväksymää viestintää.
Ulkoministerinä toimii Pekka Haavisto (vihr.). Ulkoministerin valtiosihteerinä toimii Johanna Sumuvuori (vihr.). Kehitysyhteistyöministerinä toimii Ville Skinnari (sdp.). Hänen valtiosihteerinsä on Ville Kopra (sdp.).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kehitysapuleikkaukset pöydällä hallitusneuvotteluissa – perussuomalaiset haluaa selviä säästöjä

Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: “Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää